Suomalaisen työn tuottavuus
Suurimpana selittäjänä työn tuottavuuden laskulle 2022 oli tilastokeskuksen mukaan se, että työn määrä kasvoi vuoteen 2021 verrattuna mutta arvonlisäys ei kasvanut samassa suhteessa. Suomessa työn tuottavuus on nyt hyvin lähellä tasoa, jolla oltiin vuonna 2007.
Tekoälyllä tuottavuutta
Tutkimusten mukaan tekoälyn käyttö voi lisätä työn tuottavuutta noin 14-35 prosenttia riippuen toimialasta, tekoälysovelluksesta sekä käyttötapauksesta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu: “Suomi on teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen” ja “tekoälyratkaisujen tehokas hyödyntäminen sekä automaatioasteen nosto luovat uutta liiketoimintaa, tukevat yritysten kilpailukykyä ja helpottavat osaltaan työvoimapulaa.”
Suomessa kuitenkin vain pieni osa yrityksistä käyttää tekoälyä keskeisenä osana liiketoimintaa. Tilastokeskus julkaisee marraskuussa tekoälyn käytön yleisyyttä kuvaavat luvut, mutta edellisessä mittauksessa suomalaisista yrityksistä tekoälyä käytti vain 16 prosenttia. Globaalisti tekoälyä käyttää jo yli 35 prosenttia yrityksistä ja Intiassa ja Kiinassa tekoälyä käyttää yli 50 prosenttia yrityksistä.
Konkreettisia tapoja tekoälyn käyttöön
Yksinkertaisimmillaan tekoälyn käyttö voi liittyä vaikkapa luovaan työhön ja tekstin tuottamiseen. Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja ja sivutoiminen verkkokauppayrittäjä Carita Orlando kertoo: ”Käytän ChatGPT-tekoälyä lähes päivittäin. Laadin tekoälyn avulla erilaisia kirjoituksia ja teen verkkokauppaan tuotteiden esittelytekstejä tekoälyn avulla. Pystyn tekemään tekstejä huomattavasti nopeammin ja monipuolisemmin kuin ilman tekoälyä. Totta kai tekoälyn tuotos pitää vielä tarkistaa, mutta kokonaisuutena tuottavuuteni on kasvanut tekoälyn avulla merkittävästi. Toivon myös muiden yrittäjien rohkeasti kokeilevan tekoälyn käyttöä omissa töissään”.
Päättäjille
Tekoälyn teknologinen kehitys on huimaa. Erilaiset algoritmit ja kielimallit kehittyvät niin nopeasti, että ajantasaisen tiedon ylläpitäminen tai sääntelyn luominen on vaikeaa. Samaan aikaan hyödyt esimerkiksi tuottavuuden kasvun kautta ovat kiistattomat. Meidän tulee päättäväisesti tukea hyötyjen käyttöönottoa suomalaisissa yrityksissä ja julkisessa hallinnossa ja samaan aikaan varmistaa, että pääosin EU tasoinen sääntely esimerkiksi datan jatkokäytön rajauksesta toteutuu myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielestäni tämä asettaa uudenlaisia osaamisvaatimuksia myös meille päättäjille. Ehdotin aiemmin tänä syksynä teknologian maanpuolustuskurssin toteutusta kansanedustajille ja aiheen tiimoilta käymäni keskustelut ovat olleet rohkaisevia: monet päättäjät jakavat yhteisen näkemyksen teknologian maanpuolustuskurssin tärkeydestä.
Tekoälyssä paikka myös suomalaiselle innovaatiolle
Tekoälykehityksen globaalit toimijat jakavat nyt markkinoita kiihtyvään tahtiin. Globaalien teknologioiden hyödyntämisen lisäksi tarvitsemme mielestäni myös suomalaista tutkimus- kehitys ja innovaatio (TKI) osaamista tekoälyn saralla. Suomalaiset laajat kielimallit voisivat helpottaa esimerkiksi suomenkielisten palveluiden toteutusta. Tarvitsemme kuitenkin myös sellaisia tekoälyinnovaatioita, joiden markkina on globaali. Kannustankin suomalaisia tutkijoita, kehittäjiä ja innovaattoreita haastamaan itsensä myös tekoälyn globaalilla pelikentällä.
