Viime sodissa Suomessa maanpuolustustyöhön osallistui miesten ja naisten lisäksi kymmeniätuhansia poikia ja tyttöjä. Sota oli koko kansakunnan yhteinen ponnistus isänmaan vapauden puolesta, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi.
– Tänä päivänä, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, voidaan ottaa esimerkkiä menneestä, kuinka silloin saatiin kansalaiset kautta koko yhteiskunnan mukaan turvallisuustyöhön itsenäisen Suomen puolesta, Kilpi toteaa tiedotteessa.
Sotilaspojilla ja pikkulotilla oli sodan aikana merkittävä rooli kotirintaman toiminnassa. He toimivat muun muassa ilmavalvontatehtävissä, apuna sairaaloissa, puhelinkeskuksissa, vartiointitehtävissä sekä esimerkiksi desanttijahdissa. Lisäksi he keräsivät suuret määrät lumppua, rautaromua ja lasia uudelleen käytettäväksi.
– Jatkosodan aikana sotilaspoikien merkitys kotirintamalle oli valtavan suuri. On arvioitu, että ilman heitä olisi taistelutantereilta pitänyt ottaa 70 000 miestä töihin kotirintamalle, Kilpi sanoo.
– Sotilaspoikien ja lottatyttöjen tekemä arvokas työ isänmaan hyväksi tulee viimein huomioida. Tällä hetkellä he eivät ole oikeutettuja rintamaveteraanien kuntoutukseen, eikä tammenlehvän oikeuttamiin tuettuihin tai ilmaisiin virkistyspalveluihin, Kilpi toteaa.
Tämä epäkohta tulisi Kilven mukaan korjata mahdollisimman pian, kun heitä vielä on keskuudessamme.
– Sotilaspoikien perinneliittoon kuuluu noin 1 600 sotilaspoikana toiminut jäsentä ja pikkulottia on alle 4000. Heidän keski-ikänsä on tällä hetkellä reilu 90 vuotta. Heidän kuuluisi päästä kuntoutuksen piiriin, koska he ovat omalla tärkeällä työllä olleet vahvistamassa kotirintamaa ja varmistamassa meille itsenäistä Suomea, Kilpi päättää.
Edustaja Kilven tekemän kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kansanedustajat Sofia Vikman (kok.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Ville Kaunisto (kok.), Markku Eestilä (kok.), Mari-Leena Talvitie (kok.), Jari Kinnunen (kok.), Ritva Elomaa (ps.), Kaisa Juuso (ps.) ja Wille Rydman (wr.).
