Hallitus on vastannut keskustan ja Liike Nytin välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta ja lähipalveluiden turvaamisesta.
– Tämä hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan, sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Siksi on tärkeätä, että yhteiset euromme käytetään tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ensi vuonna suuntaamme hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen 24,7 miljardia euroa. Se on yli neljäsosa koko valtion budjetista, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi eduskunnassa.
Ministeri sanoi, että hallitus jakaa välikysymykseen sisältyvän huolen sote-uudistuksen toteutuksen keskeneräisyydestä ja kasvavista kustannuksista.
– Hyvinvointialueiden tilanne ja niille annettu tehtävä ei ole helppo. Väestön palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä. Henkilöstöpula vaivaa kaikkialla Suomessa. Osalla hyvinvointialueista alijäämä on kasvamassa jo ensimmäisenä toimintavuonna merkittävän suureksi, Juuso sanoi.
Hallitus hakee hänen mukaansa ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi.
– Edellinen hallitus toteutti hallinnollisen uudistuksen. Palveluiden järjestäminen siirrettiin suuremmille hartioille, jotta uudistuminen on mahdollista. Alueilla tällä hetkellä tapahtuva muutos on valitun hallintorakenteen suora seuraus. Tämä hallitus keskittyy uudistuksiin, joilla kustannusten kasvun paineissa rahat menisivät tärkeimpään: ihmisten palveluihin.
Palveluiden rakenteita uudistetaan ministerin mukaan portaittain.
– Painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Nopean aikavälin toimena puramme hoitojonoja parantamalla Kela-korvausta. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja etäpalvelun, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat. Tällä helpotetaan julkisen perusterveydenhuollon jonotilannetta ja parannetaan ihmisten hoitoon pääsyä, hän sanoi.
Hallitus on sitoutunut tasapainottamaan julkista taloutta sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta yhteensä 1,4 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä.
– Hallituksella on vastuu kaikkien julkisten palveluiden rahoituksen turvaamisesta. Tämä hallitus on sitoutunut kehyssääntöön, joka on tehty tulevien sukupolvien turvaksi. Hyvinvointialueiden menot kuuluvat budjettikehyksen piiriin. Menojen karkaamisesta johtuvat kehysylitykset johtaisivat uudelleenpriorisointeihin muista julkisista menoista, ministeri sanoi.
– Talouspolitiikan uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että hyvinvointialueille asetetaan uskottava budjettirajoite. Sillä suojataan myös muiden julkisten palveluiden rahoitusta. Hallituksen lähtökohta on, että hyvinvointialueiden talous on vaalikauden päättyessä tasapainossa, jota laki edellyttää.
