Venäjän sotastrategit ovat ottamassa opiksi Ukrainan sodan virheistä, ja tämän pitäisi saada hälytyksellot soimaan Euroopassa. Näin kirjoittaa sotatieteiden tohtori, Venäjän sodankäynnin asiantuntija Oscar Jonsson Dagens Nyheterin kolumnissaan. Jos Eurooppa ei osaa valmistautua Venäjän muuttuvaan strategiaan, menevät miljardien puolustuspanostukset hukkaan, ruotsalalainen varoittaa.
Venäjän strategit rakentavat nyt maansa sodankäyntiä kolmen pilarin varaan, Jonsson kirjoittaa. Nämä ovat miesylivoima eli määrällinen kyvykkyys, asteittaiset hyökkäykset sekä täsmäiskut.
– Ulkopuoliset tarkkailijat keskittyvät useimmiten Venäjän pyrkimykseen rakentaa määrällistä kyvykkyyttään ja sen asteittaisiin hyökkäyksiin Ukrainassa. Venäläiset sotilasstrategit puolestaan pitävät täsmäiskukykyä tärkeimpänä seuraavassa sodassa, Jonsson kirjoittaa.
– Tähän vastaamiseen tarvitaan erityisesti niitä suorituskykyjä, joihin Ukraina nyt keskittyy: ilmatorjuntaa ja omaa täsmävaikuttamiskykyä. Jos emme rakenna niitä oikeassa mittakaavassa, vaarana on, että olemme valmistautumattomia siihen, millainen Venäjän sotilaallinen suorituskyky huomenna on.
Venäjä on Jonssonin mukaan aina 1990-luvun alun Persianlahden sodasta lähtien tavoitellut lännen kaltaista kykyä täsmäiskuihin.
– Strategisella tasolla sotaa halutaan käydä suunnilleen samalla tavalla kuin Yhdysvallat ja Israel operaatio Epic Furyssä. Ne tuhosivat nopeasti ison osan Iranin sotilaallisesta suorituskyvystä, kärsien itse vain vähäisiä tappioita. Vaikka poliittinen strategia on osoittautunut vähemmän vakuuttavaksi, olivat sotilasoperaatiot juuri niin tuhoisia kuin mitä Venäjä oli Natolta odottanut.
Ukrainan puolustukseen, valtionjohtoon ja logistiikkaan kohdistuvat täsmäiskut nähdään keinona murtaa sodan pattitilanne, Jonsson kuvailee. Vaikka Venäjä kykeneekin pian, Ukrainan tavoin, tekemään drooni-iskuja kauas rintamalinjan taakse, puuttuvat maan asevoimilta kuitenkin vielä lännen nopeus ja täsmällisyys. Tosin kuin Yhdysvallat ja Israel, ei Venäjä ole onnistunut tuhoamaan Ukrainan ilmatorjuntaa ja saavuttamaan ilmaherruutta.
Venäjän pyrkimykset ovat kuitenkin selkeät, ja sotatieteilijä kehottaakin länttä ottamaan ne huomioon mahdolliseen yhteenottoon Kremlin kanssa varautuessa.