Sotahistorian tutkija Emil Kastehelmin mukaan Ihmisoikeusjärjestö Amnesty internationalin Ukrainaa käsittelevän raportin väitteet Ukrainan sotarikoksista palvelevat Venäjän tavoitteita ja tarkoitusperiä.
Raportissa Amnesty syyttää Ukrainaa siviilien turvallisuuden vaarantamisesta. Raportin mukaan Ukraina on rikkonut kansainvälistä oikeutta ja sodan sääntöjä sijoittamalla joukkojaan asuinalueille sekä kouluihin ja sairaaloihin.
Kastehelmin mukaan raportti ei ota laisinkaan huomioon Ukrainan ahdinkoa tai anna minkäänlaisia realistisia ratkaisuja.
– Jos Ukraina sotisi kuten Amnesty haluaisi, se rampauttaisi vakavasti Ukrainan puolustusta. Venäjä on ajanut Ukrainan tilanteeseen, jossa sillä ei välttämättä ole aina luksusta valita, sijoitetaanko komentopaikka paikalliseen kouluun vai ei.
– On ongelmallista esittää syytöksiä osapuolelle, joka toimii äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, usein pakon edessä. Lisäksi ratkaisuehdotukset ovat täysin hatusta vedettyjä, eivätkä huomioi yleistilannetta mitenkään. Surkea esitys.
Kastehelmin mukaan Ukrainassa on hyvin vähän puolustajalle sopivaa metsämaastoa, joten asutuskeskuksien ulkopuolella puolustaja joutuisi taistelemaan epäedullisissa oloissa avoimessa maastossa. Hänen mukaansa sotaa käydään Ukrainassa paljolti asutuskeskusten lähistöllä.
– Ukrainassa suuri osa taisteluista käydään kylissä, kaupungeissa tai niiden tuntumassa. Mitään erämaista korpisotaa ei ole. Ukraina taistelee kyllä myös metsissä, mutta kaikkia osastojen osia ei pysty muuttuvassa tilanteessa sinne sijoittamaan. On myös alueita, joissa ei metsää yksinkertaisesti ole, mutta Venäjän ilmatiedustelu on jatkuvaa.
– Teiden vierustoille tai muutamiin satunnaisiin metsäsaarekkeisiin ei loputtomia määriä komentopaikkoja ja huoltoyksiköitä piilotella, taistelevista osista puhumattakaan. Mainittua asutuksen ulkopuolista, mutta sotilaskäyttöön soveltuvaa infraakaan ei ole aina tarjolla.
Puolustajan joukot tuhoutuisivat Kastehelmin mukaan hyvin nopeasti mikäli Ukraina toimi Amnestyn toivomalla tavalla.
– On myös itsestäänselvää, että sotaa ei käydä sotilastukikohdista, eikä puolustusta voi perustaa niiden sijaintiin. Jotta Ukrainan asevoimat voisivat miellyttää Amnestya, pitäisi joukkoja sijoittaa hyvin useasti paikkoihin, joissa ne tuhottaisiin nopeasti.