Istun Saabin Gripen E -hävittäjän ohjaamossa ja tuijotan hermostuneena ohjaimia ja laitteistoja. Horisontissa siintää kiitoradan pääty, ja koneen oikealla puolella seisoo lennonjohtotorni. Käännän päätäni oikealle ja näen kuomun läpi Gripenin tutuksi tulleen deltasiiven työntyvän sivulle. Sitten saan luvan aloittaa nousukiidon. Työnnän kaasukahvan eteen ja kone ampaisee rivakasti liikkeelle. Saavutettuani optimaalisen vauhdin vedän ohjaussauvaa taaksepäin ja hävittäjä nousee ilmaan.
Tunne on kertakaikkisen mahtava, vaikka oikeasti en tietenkään istu Gripenin ohjaamossa ja lennä oikeaa hävittäjää. Olen vierailulla Saab Finland Oy:n toimistotiloissa Helsingin Kampissa ja saan kokeilla lentosimulaatiota suomalaisen Varjon kehittämillä XR-3-virtuaalilaseilla, joiden kolmiulotteisuus luodaan kummankin silmän erillisillä näytöillä. Niin sanotun yhdistetyn todellisuuden teknologialla voidaan yhdistää sekä virtuaalisia että todellisia ympäristöjä ja esineitä. Saab aikoo käyttää XR-laseja useissa projekteissa, mukaan lukien lentosimulaattoreissa.
Monessa mukana olleen Saab Finlandin tarina sai alkunsa sotien jälkeen, kun Suomeen perustettiin vuonna 1946 Oy Suomen Bofors Ab -niminen yritys. Yrityksen nimi säilyi vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen Ruotsissa tapahtuneiden yritysjärjestelyjen myötä se muuttui lopulta Saab Finland Oy:ksi, joka on Saabin suomalainen tytäryhtiö.
– Meillä on ollut vankka asiakassuhde Puolustusvoimien kanssa 1950-luvulta lähtien. Se kattaa maa-, meri- ja ilmavoimat. Näin on myös tällä hetkellä. Ilmavoimien Hornet-hävittäjät on varustettu Saabin valmistamilla BOL-omasuojajärjestelmällä, Saabin Suomen maajohtaja Anders Gardberg sanoo Verkkouutisille.
Merivoimien kaikilla alusluokilla on käytössä yhtiön valmistamia järjestelmiä. Näitä ovat muun muassa kauko-ohjatut Trackfire-aselavetit, taistelunjohtojärjestelmät, tulenjohto- ja valvontatutkat, meritorjuntaohjukset, torpedot sekä vedenalaiset kauko-ohjattavat alukset. Saab toimittaa Laivue 2020 -hankkeessa Pohjanmaa-luokan korvettien taistelujärjestelmän.
Myös maavoimat käyttää Saabin valmistamia tuotteita, kuten panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjuksia sekä tutkia. Lisäksi käytössä ovat KASI-taistelusimulaattorit ja GC IDT -sisäampumasimulaattorit, jotka Puolustusvoimissa tunnetaan paremmin nimellä SAS.
Onnistuneet rekrytoinnit
Koko Suomi pidätti hengitystään reilu vuosi sitten, kun kansalaiset odottivat päätöstä Hornetien seuraajaksi. Hallitus päätti 10.12.2021, että Suomen valinta on Lockheed Martinin amerikkalainen F-35-hävittäjä.
HX-hankkeessa oli F-35:n lisäksi tarjolla neljä monitoimihävittäjää: yhdysvaltalainen Boeing F/A Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon.
Paljon aikaa ja resursseja tarjouskilpailuun käyttänyt Saab pettyi Suomen hävittäjäpäätökseen ja kuvaili sitä yllättäväksi. Palataan tähän kuitenkin hieman myöhemmin.
Anders Gardbergin mukaan Saab Finland on porskuttanut pää pystyssä eteenpäin. Työvoiman rekrytointi on onnistunut hyvin, ja näkymät ovat hyvät.
– Aika moni on kysynyt, että miten me olemme pärjänneet HX-hankkeen jälkeen ja että olemmeko joutuneet vähentämään väkeä, hän kertoo.
– Minun vastaukseni on se, että HX-hankkeen takia olemme palkanneet Suomessa pelkästään viimeisen kalenterivuoden aikana vain yli 30 uutta työntekijää, Gardberg naurahtaa ollen selvästi tyytyväinen onnistuneisiin rekrytointeihin.
Saab Finland työllistää tällä hetkellä yli 100 henkilöä. Toimipaikkoina ovat Helsinki, Saab Teknologiakeskus Tampereella sekä Laivue 2020 -projektitoimisto Turussa. Lisäksi Saab AB:n tytäryhtiö Combitechillä on Suomessa noin 100 työntekijää
– Meillä on Helsingissä vajaa 20, Tampereella yli 80 ja Turussa kolme työntekijää, Gardberg kertoo.
Saab Finland on kasvanut kovaa vauhtia viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Anders Gardbergin mukaan yhtenä syynä on se, että Suomesta löytyy riittävästi osaavaa työvoimaa. Rekrytoinnit ovat jatkuvasti käynnissä.
Ruotsissa huomattiin jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan, että henkilöstön rekrytoinnista on muodostunut pullonkaula.
Saab teki viime vuosikymmenellä strategisen muutoksen. Saadakseen kasvua satsausten piti suuntautua Ruotsin ulkopuolelle Suomen kaltaisiin maihin, joissa on saatavilla osaavaa henkilökuntaa.
– Minä tulin töihin tähän yhtiöön vuonna 2015. Silloin meitä oli kolme työntekijää. Pian sen jälkeen palkkasimme vielä viestintäjohtajan. Tässä mielessä meidän kasvumme on ollut aika reipasta, kun tarkastellaan tämänhetkistä tilannetta, hän sanoo.
– Tämä kasvu johtuu tuotekehityksestä ja tutkimuksesta, koska Saab on ruotsalainen korkean teknologian yritys.
Kaarle Kustaan valtiovierailu
Perinteisesti Saab on valinnut yliopistolliset tutkimuskumppaninsa Ruotsin sisältä, mutta kuningas Kaarle Kustaan valtiollinen vierailu Suomessa vuonna 2015 muutti suunnan. Sen jälkeen alettiin selvittää yhteistyömahdollisuuksia Suomessa.
Saab Finlandin ja Aalto-yliopiston välinen kymmenen vuoden mittainen yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 2017. Sen jälkeen on käynnistetty kymmenen tutkimusprojektia, jotka keskittyvät erityisesti sensoriteknologiaan ja tekoälyn kehittämiseen. Yhteistyö tiede- ja tutkimusmaailman kanssa tarjoaa Saabille merkittävää tietoa tuotekehitystarkoituksiin.
Saabin rahoittaman yhteistyöohjelman tavoitteena on tuottaa 20 uutta tohtoria kymmenessä vuodessa. Saab on sitoutunut investoimaan tutkimushankkeisiin 23 miljoonaa euroa.
– Kolme ensimmäistä tekniikan tohtoria on jo valmistunut. Tänä vuonna on nähtävissä, että neljä uutta väitöskirjaa hyväksytään, Gardberg sanoo.
Niin kutsutut Industrial PhD -opiskelijat ovat Saabin palkkalistoilla, mutta tekevät kuitenkin päätyökseen tutkimusta yliopistolla. Lisäksi jollain pienemmällä prosenttiosuudella tehdään myös varsinaista tuotekehitystä Saabille.
– Yleensä he ovat aina maanantaisin meillä töissä ja osallistuvat jollain tavalla projekteihin.
Malli mahdollistaa yrityksen tuotekehityksen toimintatapojen oppimisen jo opintojen aikana. Tällaiset paikat ovat haluttuja, koska tutkintoon tähtäävän tutkimuksen lisäksi opiskelijalla on jo pysyvä paikka teollisuusyrityksessä.
Suomalainen osaaminen
Anders Gardberg korostaa, että suomalaisen osaamisen rooli tuotteiden kehittämisessä kasvaa jatkuvasti. Sen myötä myös suomalaisen puolustusteollisuuden vienti ottaa harppauksia eteenpäin.
Väkeä palkataan eniten Tampereen teknologiakeskukseen, joka aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa. Keskus keskittyy erityisesti mikroaaltoteknologiaan, elektronisen sodankäynnin laitteiden ja tutkajärjestelmien suunnitteluun sekä Suomen ja useiden muiden maiden merivoimien käyttämän taistelunjohtojärjelmän ylläpitoon ja kehittämiseen .
Saab julkisti toukokuussa 2022 passiivisen Sirius Compact -sensoriratkaisun, joka on ensimmäinen Suomessa kehitetty tuote.
Pienikokoinen Sirius Compact on passiivinen elektronisen sodankäynnin sensoriverkko. Kyse on sensoreista, jotka pysyvät täysin hiljaisina ja jotka eivät lähetä signaaleja, mutta voivat itse havaita sähkömagneettista säteilyä. Näin voidaan havaita uhkia ilman, että tullaan itse havaituksi. Laite voidaan asentaa drooneihin, ajoneuvoihin, aluksiin, mastoihin tai sotilaan kannossa oleviin ratkaisuihin
– Esimerkiksi kahdella tällaisella laitteella voidaan selvittää vihollisen tutkan tarkka sijainti geotriangulaation avulla. Silloin tästä tutkasta muodostuu maali, Gardberg sanoo.
Gardberg kertoo, että tuote on herättänyt suurta mielenkiintoa ulkomailla ja monet maat ovat ilmaisseet hankintahaluja. Ensimmäinen tilaus on jo saatu.
– Tässä on kyse suomalaisen puolustusteollisuuden viennistä ulkomaille.
Sodan vaikutus tilauskirjoihin
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on heikentänyt dramaattisesti koko Euroopan turvallisuustilannetta. Euroopassa pohditaan puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamista Ukrainan tukemiseksi ja oman puolustuksen vahvistamiseksi.
Puolustusalan yhtiöt ovat hyötyneet tilanteesta. Sota on tuonut myös Saabille lisää asetilauksia. Anders Gardberg kuitenkin korostaa toivovansa sodan pikaista päättymistä Ukrainan voittoon.
– On surullista, että tilanne on vaikuttanut meidän tilauskirjoihimme näinkin positiivisesti ja äkillisesti. Mutta vaikutus olisi huomattavasti pienempi, jos eri maat olisivat varautuneet tähän tilanteeseen, joka on ollut nähtävissä jo pitkään, hän sanoo.
– Eihän vakuutustakaan osteta siinä vaiheessa, kun talo palaa, vaan se ostetaan hyvissä ajoin etukäteen.
Gardberg avaa puolustusyhtiöiden ja -teollisuuden toimintalogiikkaa muuttuneessa tilanteessa, kun Euroopassa käydään laajamittaista sotaa.
– Asejärjestelmät valmistetaan ja toimitetaan tilausten mukaan. Hyvin harvoin on sellainen tilanne, että asejärjestelmiä tuotetaan varastojen hyllyille.
Yleensä saadaan ensin tilaus, ja sen mukaan luodaan tuotantolinjat ja toimitusketjut.
– Kun sitten kysyntä yhtäkkiä räjähtää ja puolustusteollisuus alkaa rakentaa uutta kapasiteettia, niin luonnollisesti halutaan pidempiä tulevaisuudennäkymiä, ettei käy niin, että tuotantolinjan pystyttämisen jälkeen tilauksia saadaankin vain muutaman vuoden ajaksi. Halutaan pidempiä näkymiä ja sitoumuksia, Gardberg kertoo.
– Jos sota loppuu yllättäen, mikä on tietenkin toivottavaa, niin myös kysyntä oletettavasti laskee.
Ukrainan taistelukenttä
Ukrainan taistelukentillä on käytetty Saabin valmistamia panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjuksia, Carl-Gustaf-sinkoja ja tutkia.
Ukrainalaisten käytössä olevat Saabin asejärjestelmät on testattu taisteluissa, ja palaute on ollut erinomaista.
Venäjän kerrotaan kärsineen kovia miehistö- ja kalustotappioita reilun vuoden kestäneen laajamittaisen sodan aikana. Hyökkääjän joukko-osastojen sanotaan joutuneen runnelluiksi varsinkin viimeaikaisissa taisteluissa Itä-Ukrainan Donetskin alueella.
– Olemme saaneet käyttäjiltä ihan suoraa ja erittäin positiivista palautetta, Anders Gardberg kertoo.
Palautteen perusteella puolustaja on osunut aseilla maaleihinsa.
– Tuhoamisprosentti on ollut tilastojen mukaan luvattua suurempi. Se on hyvin korkea.
Gardberg korostaa, että Carl-Gustaf-sinkojen, NLAW-panssarintorjuntaohjusten ja kertakäyttöisten AT4-sinkojen kysyntä on tällä hetkellä erittäin suuri.
Saab aikoo nostaa tuotantokapasiteettiaan vuoteen 2025 mennessä voidakseen tuottaa 400 000 kappaletta edellä mainittuja asejärjestelmiä ja ammuksia vuodessa.
– Niillä tuotteilla, joita Saab on nyt myynyt, lähinnä täydennetään niitä aukkoja, joita on syntynyt Ukrainaa tukevien maiden varastoihin, Gardberg sanoo.
– Nopein apu Ukrainalle on se, että lähetetään heille hyllyssä oleva materiaali. Ne maat, jotka ovat toimittaneet aseavustusta, täydentävät omia varastojaan.
Suomi tilasi Saabilta viime joulukuussa RBS 70 -ilmapuolustusjärjestelmän ohjuksia. Helmikuussa päätettiin hankkia lisää NLAW-panssarintorjuntaohjuksia.
Uudet tutkakoneet
Vaikka Saab ei päässyt aivan maaliin asti HX-hävittäjähankkeessa, se poiki yhtiölle lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Saabin tarjoukseen kuului kaksi GlobalEye-varhaisvaroitus- ja valvontalentokonetta. Suomi voisi halutessaan hankkia tällaisia koneita erikseen omaan käyttöönsä.
– Yksi myönteinen asia Saabin kannalta HX-hankkeessa oli se, että Ruotsin valtio aikaisti omien GlobalEye-koneidensa tilauksia noin viidellä vuodella edistääkseen HX-kampanjaa. Ruotsin alkuperäisten suunnitelmien mukaan he olisivat uudistaneet omat ilmavalvontakoneensa vuonna 2027, Anders Gardberg kertoo.
– Mutta koska Suomi ilmoitti aikanaan, että he eivät halunneet olla Arabiemiraattien lisäksi ainoa koneiden käyttäjiä, niin Ruotsi aikaisti omaa tilaustaan. Eli Ruotsi on tilannut kaksi uutta konetta. Kaupassa on optio kahdesta lisäkoneesta, ja ne oli käytännössä varattu Suomelle jo aikaisemmin.
Suomen Nato-jäsenyyden odotetaan varmistuvan tämän kevään aikana. Myös Ruotsin uskotaan pääsevän liittokunnan täysjäseneksi lähitulevaisuudessa.
– Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton täysjäseniä heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, niin tässä olisi mahdollisuus myös GlobalEye-koneiden yhteiskäytölle, Gardberg toteaa.
– Silloin näiden koneiden asemapaikan ei tarvitsisi olla fyysisesti Suomessa ja niissä voitaisiin käyttää jopa sekamiehistöjä. Koneet voitaisiin keskittää yhdelle lentokentälle esimerkiksi Ruotsissa.
Hänen mukaansa tällä tavalla voitaisiin myös panostaa puolustusliiton kokonaistoimintaan Pohjolassa. Yhteiskäyttöä voitaisiin lisäksi soveltaa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin keskinäisessä puolustusyhteistyössä.
Nato lähetti lisäksi viime vuonna ennakkovaroituskoneiden valmistajille tarjouspyyntöä pohjustavan tietopyynnön, johon se sai ainakin kaksi vastausta.
Julkisten tietojen mukaan Boeing tarjoaa B737D-liikennekoneeseensa perustuvaa E-7 Wedgetailia ja Saab Bombardier Global 6500 -liikesuihkukoneeseen perustuvaa GlobalEyeta. Niistä puolustusliiton valvonta- ja johtamisohjelma AFSC valitsee parhaiten sen tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvan järjestelmän.
Katse tulevaisuuteen
Palataan aivan lopuksi tunteita herättäneeseen hävittäjähankkeeseen, jonka seurauksena Suomi päätyi F-35:een.
Anders Gardberg kuvaili Verkkouutisille joulukuussa 2021 tuoreeltaan hallituksen päätöstä ”hämmentäväksi ja yllättäväksi”.
Gardberg katsoi heti päätöksen jälkeen aiheelliseksi kysyä, oliko kaikkia ehdokkaita HX-hankkeen tarjouskilpailussa arvioitu samoilla perusteilla. Hän viittasi F-35:n julkisuudessa esiintyneisiin tietoihin korkeista ja kasvavista käyttökustannuksista sekä tarjottuun asepakettiin. Hän kiinnitti huomiota hankkeen prosessiin ja sen noudattamiseen.
Tästä on kulunut nyt pitkälti yli vuosi.
Millaisia tuntemuksia muistelet tämän herättäneen teissä tarkemmin ja laajemmin?
Gardberg väläyttää leveän hymyn ja miettii viiden sekunnin verran vastaustaan:
– On parempi, että en kommentoi, hän sanoo naurahtaen.
Gardberg kuitenkin toteaa, että asian vatvominen jälkikäteen ei ole hyödyllistä. Nyt pitää katsoa eteenpäin.
– Me tiedämme, että tätä päätöstä ei saa enää tekemättömäksi. Kiukuttelu julkisuudessa ei auta. Minulla on edelleen vahva käsitys tästä asiasta, mutta pidän sen nyt itselläni.
– Elämä jatkuu.