Meta, TikTok ja muut sosiaalisen median alustat joutuvat jatkossa korvaamaan pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan linjaus parantaa kuluttajien turvaa merkittävästi.
– Ihmisten arjessaan käyttämät somealustat, kauppapaikat ja muut digitaaliset ympäristöt eivät saa olla villiä länttä, vaan käyttäjillä on oltava oikeus turvalliseen asiointiin. Sääntelyn rikkomisesta seuraa tuntuvia sakkoja, joten näin alustajäteillä on taloudellinen kannuste kitkeä huijauksia nykyistä määrätietoisemmin, Ahosniemi kiittelee tiedotteessa.
Ahosniemi huomauttaa, että linjaus muuttaa digitaalista maailmaa paitsi turvallisempaan, myös oikeudenmukaisempaan suuntaan. Kun alustat tienaavat rahaa mainoksista, on kohtuullista, että ne kantavat myös vastuuta.
Ahosniemi viittaa Reutersin hiljattain uutisoimiin tietoihin, joiden mukaan Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee nettihuijareiden ja muiden epäilyttävien toimijoiden ostamista mainoksista. Huijausmainokset poikivat siten Metalle noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
– On epäoikeudenmukaista, että alustayritykset nettoavat miljardeissa laskettavia tuloja sivuillaan näkyvistä huijausmainoksista, mutta vahingoista ja kustannuksista vastaavat kuluttajat ja pankit. Nyt vastuuta palautuu sinne, missä on myös vaikutusmahdollisuuksia.
Korvausvastuu kannustaa alustoja estämään petoksia ennen niiden tapahtumista, mutta Ahosniemen mukaan muitakin keinoja ennaltaehkäisyyn tarvitaan.
– Jos huijausten torjunta on enimmäkseen vahinkojen korjaamista ja jälkikäteistä hyvittämistä, uhrit ehtivät joka tapauksessa kärsiä ja rikolliset hyötyä. Kaikkein tehokkainta ja oikeudenmukaisinta olisi siirtää painopiste petosten ennaltaehkäisyyn. Tätä varten tulee raivata lainsäädännölliset esteet pankkien väliseltä sekä pankkien ja viranomaisten väliseltä tietojenvaihdolta.
Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten huijauksia ei päästä torjumaan täydellä teholla. Jos pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, rikollisen toiminnan kokonaiskuva voisi hahmottua yksittäisistä epäilyttävistä toimista selvästi nykyistä paremmin. Ahosniemi muistuttaa, että myös käyttäjien tarkkaavaisuutta tarvitaan aina.
-Kun rikollisuutta ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti, ei uhrejakaan ehdi syntyä, Ahosniemi kiteyttää.
