Tutkijoiden mukaan ohjus käyttää lähes varmasti suoraa kiertoa, mikä tarkoittaa, että se sylkee radioaktiivista materiaalia ympäristöön koko lentomatkan ajan.
– Tämä vahvistaa epäilyt aseen merkittävistä ympäristöriskeistä, kertoo The War Zone.
Venäjän Burevestnik-risteilyohjus todennäköisesti jättää jälkeensä radioaktiivista materiaalia, mikä tekee aseesta vieläkin hälyttävämmän kuin alun perin luultiin.
Tähän johtopäätökseen ovat päätyneet kaksi Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tiedemiestä, jotka ovat äskettäin julkaisseet yksityiskohtaisen analyysin yhdestä Venäjän presidentti Vladimir Putinin vuonna 2018 paljastamasta niin kutsutusta ”superaseesta”.
MIT:n ilmailu- ja ydintieteiden sekä tekniikan professorin Jake Heclan ja raporttikumppanin R. Scott Kempin raportti tarjoaa tähän mennessä vakuuttavimman analyysin siitä, miten Burevestnik todellisuudessa saa käyttövoimansa. Epävarmuus tästä on johtanut aiemmin kysymyksiin siitä, pitävätkö Venäjän väitteet aseen ydinvoimasta edes paikkansa.
1950-luvulla sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat testasivat ilmassa olevia ydinreaktoreita strategisissa pommikoneissa, B-36 Peacemakerissa ja Tu-95 Bearissa. Kummassakaan näistä kokeista reaktorit eivät varsinaisesti käyttäneet lentokoneen moottoreita.
Project Pluto -hankkeessa Yhdysvallat tutki ydinkäyttöistä risteilyohjusta ja pääsi jopa maanpäällisen reaktorin testaamiseen vuonna 1964, ennen kuin ideasta luovuttiin.
Pluton toimintakonsepti oli jonkin verran erilainen kuin Burevestnikissä, sillä ohjuksen oli tarkoitus lentää puiden latvojen tasolla Mach 3,5 nopeudella ja ampua ydinaseita eri kohtiin lentoradallaan suorittamalla ”ponnahdusliikkeitä”.
Vuonna 2018 Putin paljasti Burevestnikin olemassaolon, kun se esiteltiin yhtenä kuudesta ”superaseesta”, joihin kuuluivat myös hyperääniaseet ja ydinkäyttöinen, ydinaseellinen torpedo.
Pian Putinin vuoden 2018 ilmoituksen jälkeen norjalainen ympäristöjärjestö Bellona ehdotti, että arktisen alueen säteilypiikin samana talvena saattoi aiheuttaa ohjuskoe.
Myöhemmin vuonna 2018 Yhdysvaltain tiedusteluraportissa kuvailtiin venäläisen ydinkäyttöisen ohjuksen katoamista merellä vuoden 2017 kokeen aikana. Raportissa lisättiin, että Venäjän odotettiin aloittavan etsintä- ja pelastusoperaation ohjuksen hylyn nostamiseksi.
Vuonna 2019 tapahtui räjähdys proomulla Vienanmerellä Nenoksan ulkopuolella, ja viisi Rosatomin tutkijaa kuoli. Se johti myös säteilypiikkiin Venäjän Severodvinskin kaupungissa. Räjähdyksen on syyksi on epäilty merestä nostetun Burevestnikin reaktoria, joka todennäköisesti katosi vuonna 2017.
Venäjän yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov ilmoitti viime lokakuussa, että Burevestnikin lento oli suoritettu onnistuneesti korkealla napapiirin yläpuolella. Gerasimovin mukaan 15 tunnin lento ”ei ole ohjuksen (maksimi)aika”. Tämä näyttää olleen ohjuksen ensimmäinen pitkäkestoinen koe.
Hecla ja Kemp ovat yhtä mieltä siitä, että lokakuun 2025 koe oli onnistunut, ja että se on lisäksi ensimmäinen kerta, kun todellinen ydinkäyttöinen risteilyohjus on koskaan lentänyt yhtäjaksoisesti.
Kyseessä on virstanpylväs, mutta intoa lieventävät erittäin merkittävät kysymykset sen lähistöllä olevien ihmisten ja koko ympäristön turvallisuudesta, puhumattakaan sen jotakuinkin rajallisesta sotilaallisesta arvosta, War Zone kirjoittaa.