Suomen julkisen talouden tilanne on hälyttävän huono. Huonompi, kuin kevään ja kesän hallitusohjelmaneuvotteluissa vielä tiesimmekään. Velkaannumme vaarallista vauhtia. Vaikeassa tilanteessa kokoomusjohtoinen hallitus kantaa vastuuta.
Jos emme tee taloutta tervehdyttäviä ja työllisyyttä parantavia uudistuksia, emme pysty Suomessa huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluista: koulutuksesta, terveydenhuollosta, hoivasta tai turvallisuudesta. Samalla meidän on pidettävä huoli siitä, että henkinen kriisinkestävyytemme vahvistuu. Tässä auttavat muun muassa sivistyspalvelut, kulttuuri ja liikunta.
Suomen tilanteeseen on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti. Viimeisimmät suositukset antoi kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, jonka suosituksen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet ovat oikeasuuntaisia. IMF:n mukaan hallituksen pitää kuitenkin tehdä lisätoimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Haasteenamme on, että samaan aikaan väestön ikääntyessä ja sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvaessa olisi löydettävä avaimia kasvuun ja toisaalta keinoja menojen hillintään. Jokainen työikäinen ja työkykyinen tarvitaan töihin. Samalla yrityksille on luotava hyvät näkymät investoida uuteen ja palkata osaavaa työvoimaa.
IMF kiinnittää huomiota myös osaamiseen, samoin kuin hallituksessa olemme tehneet. Suomessa on kasvatettava korkeakoulutettujen osuutta työvoimasta ja varmistettava, että käytämme koulutukseen käytettävät eurot siten, että saamme riittävästi työelämässä tarvittua osaamista.
Koko hallitusohjelman iso tarina on rakennettu kolmen perusasian ympärille: Korjaamme julkisen talouden tilaa, pidämme huolta turvallisuudesta ja luomme uuden kasvun edellytyksiä panostamalla merkittävästi osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Uusi kasvu syntyy osaamisesta, kekseliäisyydestä ja luovuudesta. Tiede- ja kulttuuriministerinä haluan kytkeä myös kulttuurin ja luovat alat yhä vahvemmin osaksi suomalaista menestystarinaa.
Meidän on tehtävä sellaista kulttuuripolitiikkaa, että useampi alan toimija voisi tulevaisuudessa saada elantonsa yritystoiminnasta ja ovet aukeaisivat kansainvälisille markkinoille yhä useammalle. Luovilla aloilla on merkittävä kasvu- ja vientipotentiaali. Suomi tunnetaan maailmalla paremmin kuin aikoihin.
Kun ajat ovat vaikeat, on kasvun ja hyvinvoinnin eteen tehtävä kaikki mahdollinen. Tähän kuuluu vahvasti myös usko sivistykseen, koulutukseen ja kulttuuriin. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja yhteiskunnan sivistyspääomaan ovat parasta lääkettä talouden hiipumista vastaan. Pienellä maalla ei ole monia valtteja käsissään. Ne on käytettävä tehokkaasti ja täysimääräisesti.
