Verkkoon liitettyjä kameroita hakkeroidaan yhä enemmän ja otetaan sotilaallisen tiedustelun käyttöön. Niiden avulla seurataan joukkojen liikkeitä, tunnistetaan potentiaalisia maaleja ja arvioidaan aiheutettuja vahinkoja, kertoo Wall Street Journal. Sekä Venäjä että Ukraina ovat laajentaneet ponnistuksiaan murtautuakseen siviilikameroihin sodan aikana.
– Näemme nyt siviilivalvonnan muuttumisen sota-ajan tiedustelutiedon keruuksi, totesi Recorded Future -kyberturvallisuusyhtiön asiantuntija Alexander Leslie.
Ukrainalainen hakkeriryhmä Team OneFist otti loppuvuodesta 2022 haltuunsa Sevastopolissa sijaitsevan kameran, jota pystyi kääntelemään ja jonka kuvaa pystyi zoomaamaan. Sen kautta havainnoitiin Venäjän asevoimien helikoptereita, sukellusveneitä, pinta-aluksia ja niihin liittyvää sotilaallista toimintaa.
Ryhmä pystyi kameran välittämän videomateriaalin avulla jäljittämään venäläistä helikopteria ja löytämään aiemmin tuntemattoman sotilastukikohdan. Tieto välitettiin Ukrainan joukoille, jotka hyökkäsivät tukikohtaan ja vaurioittivat siellä olleita ilma-aluksia ja ilmatorjuntajärjestelmiä.
Ukraina on käyttänyt myös Kertšinsalmen sillan kameroita hyökkäysten suunnittelussa. Niiden avulla selvisi muun muassa, että Venäjä on asentanut liiketunnistimia sillan alle.
Venäjä on käyttänyt samaa tekniikkaa Ukrainaa vastaan. Venäläishakkerit ovat Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n mukaan ottaneet käyttöönsä muun muassa Kiovan asuinalueiden nettikameroita. Niiden avulla on suunnattu ohjushyökkäyksiä. Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien SBU on suojannut, suunnannut uudelleen tai estänyt noin 40 000 kameraa turvallisuusriskien takia.
Wall Street Journal kertoo, että Venäjän kameroiden hakkerointioperaatiot ulottuvat Ukrainan ulkopuolellekin. Alankomaiden tiedusteluvirastot varoittivat heinäkuussa, että venäläiset valtiolliset toimijat ottavat järjestelmällisesti käyttöönsä kameroita pitkin Eurooppaa kerätäkseen tietoa sotilaskuljetusreiteistä, asetoimituksista Ukrainaan ja Ukrainan sotilashenkilöistä.
Tekoäly on helpottanut valvonnan laajentamista. Median mukaan tiedustelupalvelut ja hakkeriryhmät voivat kokeilla automaattisesti suurta määrää salasanoja ja käyttää algoritmeja analysoimaan isoja videokuvamääriä sotilaallisesti merkityksellisten kohteiden löytämiseksi.
Haavoittuvuus ulottuu turvallisuusjärjestelmiä laajemmalle. Kyberturvallisuusasiantuntijat arvioivat, että maailmassa on käytössä arviolta 1,2 miljardia verkkoon liitettyä kameraa, mukaan lukien ovikello-, liikenne- ja veppikamerat sekä itkuhälyttimet. Monet niistä ovat huonosti suojattuja, mikä tekee niistä potentiaalisia tiedustelukäyttöön.