Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohje väestön siirtämiseksi poikkeusoloissa on valmistunut. Sisäministeriö painottaa, että vaikka ohje valmistuikin ajankohtana, jolloin kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa laajasti, ei Suomeen kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
– Ohjeen päivitystä on suunniteltu jo kauan ennen Venäjän aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Samaan aikaan nykyinen turvallisuusympäristö on auttanut ymmärtämään suunnittelun ja varautumisen tärkeyttä.
– Nyt laadittu ohje koskee vain sodan tai sen uhan vuoksi toteutettavia evakuointeja. Vaikka kyseiset evakuoinnit eivät ole tässä hetkessä ajankohtaisia eikä viranomaisilla ole tarvetta nostaa valmiuttaan, tulee viranomaisten varautua myös epätodennäköisiin skenaarioihin. Yhtä lailla, kun Suomea varaudutaan puolustamaan aseellisesti, tulee meidän varautua suojaamaan väestö sodan vaikutuksilta mahdollisimman hyvin, ministeriön blogikirjoitus luonnehtii.
Evakuoinnit ovat yksi keino väestön suojaamiseen sodan vaikutuksilta. Niiden suunnittelussa ja toimeenpanossa vastuut ja tehtävät jakautuvat useille eri hallinnonaloille, mitä laajana poikkeushallinnollisena yhteistyönä tehty ohje täsmentää.
Tarkemmissa ohjeissa väestölle kerrottaisiin esimerkiksi se, miltä alueilta ihmisten tulisi lähteä ja minne heidän tulisi siirtyä. Ohjeessa todetaan, että Suomeen kohdistuvassa laajamittaisen hyökkäyksen tilanteissa yleisenä periaatteena pidetään sitä, että Länsi- ja Sisä-Suomi ovat vastaanottavia ja muut väestöään siirtäviä alueita.
Uudessa ohjeessa korostuu aiempaa enemmän väestön omatoimisuus siirtymisessä turvallisemmalle alueelle. Lähtökohtana on, että suurin osa siirtyy itse, osa mahdollisesti jo omaehtoisesti ennen virallista kehotusta. Muut ryhmät ovat esimerkiksi kuljetusapua tarvitsevat, jotka menevät kokoontumispaikoille kyytiä varten, sekä hoitolaitoksissa asuvat, jotka siirretään suoraan.
Suojaväistössä puolestaan ihmiset tulee evakuoida kiireellisesti välittömän uhan vuoksi. Evakuointien lisäksi toinen keskeinen keino suojata ihmisiä on väestönsuojiin ja muihin mahdollisimman hyvän suojan antaviin tiloihin hakeutuminen.
Ohjeessa korostetaan, ettei väestön siirtämistä voi suunnitella omana erillisenä kokonaisuutena. Viranomaisten resursseihin ja toimintaan poikkeusolojen aikana voivat vaikuttaa esimerkiksi aseellinen vaikuttaminen, tuhotyöt, kyber- ja informaatiovaikuttaminen sekä lisääntyneet onnettomuudet ja häiriöt päivittäistavarahuollossa.
Vaikka ohjeeseen on koottu rautalankamalleja mahdollisten evakuointitilanteiden varalta, se ei anna vastauksia kaikkiin haasteisiin, ja esimerkiksi lainsäädännön osalta tunnistettiin joukko erilaisia muutostarpeita. Tärkeintä lopputuloksen kannalta on kuitenkin toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä, ministeriö toteaa.