Kaakkois-Siperiasta talteen otettu muinais-DNA on paljastanut aiemmin tuntemattomia ruttokantoja, jotka iskivät ihmisiin jo 5 500 vuotta sitten, kertoo CNN. Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan löydöt voivat olla vanhin tunnettu todiste rutosta ihmisissä.
Ruttoa aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri, joka on myöhemmin aiheuttanut historian tuhoisimpia epidemioita, kuten 1300-luvun mustan surman. Ennen uutta löytöä varhaisimpia paiseruttoon yhdistettyjä bakteerikantoja oli ajoitettu noin 3 800 vuoden taakse.
Tutkijat löysivät ruton DNA:ta Baikaljärven alueen metsästäjä-keräilijöiden haudoista. Kahdella suurella hautausmaalla oli poikkeuksellisen paljon lapsia ja nuoria, joiden jäännöksissä ei näkynyt vammoja tai muuta selvää kuolinsyytä. DNA-analyysi paljasti ruttoa aiheuttavaa bakteeria 18 vainajalta 46 tutkitusta.
Löytö haastaa aiemman käsityksen siitä, etteivät varhaiset ruttokannat olisi kyenneet aiheuttamaan vakavia tautiryppäitä. Tutkijoiden mukaan kuolemat tapahtuivat lyhyen ajan sisällä. Joissakin haudoissa oli yhdessä sisaruksia, vanhempia ja lapsia, mikä voi viitata siihen, että tauti levisi perheenjäsenten välillä.
Tutkijat onnistuivat eristämään bakteerin perimää hampaista. Heidän mukaansa kyseinen ruttokanta syntyi noin 5 700 vuotta sitten ja poikkeaa sekä muinaisista että nykyisistä tunnetuista kannoista. Tutkijoiden mukaan tauti näyttää iskeneen erityisesti lapsiin.
Tutkijat arvioivat, että tartunnan alkuperä saattoi olla murmeleissa. Baikalin alueen metsästäjä-keräilijät todennäköisesti metsästivät, nylkivät ja paloittelivat murmeleita lihan ja turkisten vuoksi. Tämä olisi voinut altistaa heidät ruttoa aiheuttavalle bakteerille. Löytö tukee käsitystä, jonka mukaan rutto saattoi saada alkunsa Keski- tai Koillis-Aasiassa ennen leviämistään laajemmalle Euraasiaan.