On hyvä nähdä, kuinka yhtenäisesti ja päättäväisesti suomalaiset ovat lähteneet torjumaan meneillään olevan Venäjän hybridioperaatiota. Venäjä käyttää itärajalla siirtolaisia aseenaan, ja pyrkii luomaan kaaosta ja eripuraa. Tässä se ei ole onnistunut. Kun koko eduskunta nyt nähdyllä tavalla tukee hallituksen toimia ja itärajan sulkuja, antaa se myös kansalaisille varmuutta painostusyrityksen edessä. Yhtenäisyys tekee Suomesta lujan.
Tilanne ei ole tullut meille yllättäen. Maahanmuuton välineellistämisestä on valitettavasti tullut yksi rikollisen voimapolitiikan väline Euroopassa. Suomessa tähän oli varauduttu muun muassa säätämällä turvapaikanhaun keskittämisen mahdollistava lainsäädäntö ja rakentamalla raja-aitaa. Suomalaisten erinomaisten rajavartijoiden tueksi rajavalvontaan on tulossa Frontexilta henkilöstöresursseja ja teknistä tukea. Myös nopeutetun rajamenettelyn mahdollistava lainsäädäntö on tekeillä, ja sitä on syytä kiirehtiä.
On Suomen oikeus päättää, ketkä tulevat alueellemme. Siitä eivät päätä rikolliset, ihmissalakuljettajat tai itänaapurimme. Samalla tilanne on osoittanut, että Euroopan unioni tarvitsee yhteiset toimintamallit millä vastata välineellistettyyn maahanmuuttoon. Nyt EU:n ulkorajalla eri maiden käytännöt vaihtelevat liikaa. Ihmissalakuljettajat sen tietävät ja pyrkivät hyödyntämään näitä porsaanreikiä.
Välineellistetty maahanmuutto tarkoittaa tilannetta, jossa jokin kolmas maa ohjaa EU-alueelle laittomia muuttovirtoja kannustamalla aktiivisesti kolmansien maiden kansalaisia siirtymään unionin ulkorajoille tai helpottamalla sitä joko omalta alueeltaan tai oman alueensa kautta. Juuri tällainen operaatio on itärajalla nyt meneillään.
Vastaavaa on viime vuosina EU-rajoilla nähty useampaan otteeseen. Näistä viimeisimpänä Lukašenkan hallinnon kesällä 2021 käynnistämä pitkä ja väkivaltainen hybridihyökkäys EU:n itärajoilla. Tässä Valko-Venäjän viranomaiset järjestivät kolmansien maiden kansalaisten saapumisen Lähi-idästä Minskiin ja heidän liikkumisensa EU:hun muun muassa käyttämällä siirtolaisiin pakkokeinoja ja varustamalla heitä voimankäyttövälineillä, ja loukkaamalla Liettuan, Latvian ja Puolan suvereniteettia.
Operaatioiden tavoitteena on horjuttaa Euroopan unionin tai kyseisen jäsenmaan vakautta, vaarantaa alueellista koskemattomuutta, yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta.
Unioni tarvitsee selkeästi yhteiset säännöt, kuinka vastata näihin tilanteisiin. Nyt eri maiden toimintamallit vaihtelevat. Se on johtanut keskenään erilaisiin tulkintoihin esimerkiksi turvapaikan hakemisen osalta, mikä ei yhteisen ulkorajan oloissa ole kestävä tilanne.
Valko-Venäjän hybridioperaation alettua komissio teki 2021 esityksen erillisistä säännöistä välineellisen maahanmuuton torjumiseksi. Laki pitäisi saada rivakasti voimaan. Esitys tähtää siihen, että hybridioperaation oloissa kaikkiin siirtolaisiin käytettäisiin rajamenettelyä. Turvapaikkahakemukset ratkaistaisiin nopeutetussa käsittelyssä rajalla tai sen läheisyydessä päästämättä hakijoita maahan tai liikkumaan muualle Eurooppaan.
EU:n ulkopuolisessa Norjassa on menty vieläkin pidemmälle: Siellä tehtiin heti vuonna 2015 edellisen Venäjän testioperaation aikaan pikavauhtia laki, jolla rajoitettiin oikeutta yksilölliseen turvapaikkahakemuksen käsittelyyn, jos henkilö tuli turvallisesta maasta. Venäjä määriteltiin turvalliseksi maaksi. Myös EU:n on syytä hakea nykyistä tehokkaampia keinoja estää turvapaikkajärjestelmän ilmeinen väärinkäyttö osana välineellistettyä maahanmuuttoa.
Myös unionin yhteistä rajavalvontaa on edelleen tehostettava erityisesti tiedonvaihdon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden osalta. Nyt perusteilla on yhteinen hakuportaali ja biometrinen tunnistuspalvelu, sekä yhteinen henkilötietorekisteri, johon tallennetaan kolmansien maiden kansalaisten tunnistustiedot sekä rinnakkaishenkilöllisyyksien tarkistus. EU:n ulkorajojen tehokkaalla ja koordinoidulla valvonnalla estetään naapurimaita välineellistämästä maahanmuuttajia ja varmistetaan, että muuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan.
