Toki on ollut tälläkin. Koko maailmaa järisyttävistä tapahtumista toiseen on vaatinut kykyä nopeisiin päätöksiin.
Mutta seuraavan hallituskauden luonne tulee olemaan tyystin erilainen. Hallituksella ei ole enää oikeutusta hoitaa kriisejä ottamalla lisää velkaa. Se tie on käyty loppuun tällä hallituskaudella. Tämä tietenkin sillä oletuksella, että emme kohtaa uusia haasteita.
Seuraavan hallituksen haastavin tehtävä on se, miten löytyy ratkaisut Suomen selviämiseen. Tuo tehtävä on haastavampi kuin rahan jakaminen. Oikotietä onneen ei ole. Tällä en kiistä sitä, että joihinkin kohteisiin velanotto on ollut nyt perusteltua. Mutta ei kaikkiin.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Tiedämme jo nyt, että lista on pitkä. Julkisen talouden kuntoon laittaminen, sote-uudistuksen käynnistymisen haasteet hoitajapulineen ja monta muuta.
Näissä kuitenkin on kyse usein kakun jakamisesta, ei kakun kasvattamisesta. Tarvitaan kipeitäkin päätöksiä, josta yhtenä tärkeimpänä pidän työn kannustavuuden lisäämistä. Työvoimapulan ja saman aikaisen työttömyyden epäsuhta on ratkaistava.
Kansainvälisessä kilpailussa avaintekijöitä on se, kuinka houkutteleva maa olemme yrityksien, investointien ja työn sijoittumiselle. Keskeisenä osana tätä on logistinen kilpailukykymme. Kaikki yritykset miettivät saavutettavuutta, kuljetuskustannuksia ja entistä enemmän myös yhteiskuntien vakautta.
Kuljetus- ja logistiikka-ala kohtaa tällä hetkellä monia haasteita ja muutoksia. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia toimitusketjuissa on vaikeuksia. Konttirahtihinnat ovat olleet korkealla ja näiden kuljetusten saatavuudessa haasteita. Yritykset kärsivät komponenttipulasta ja tuotteiden toimitusajat ovat venyneet. Inflaatio on kiihtynyt vauhtiin, jota ei ole nähty vuosiin. Ilmastonmuutosta ei ole peruutettu ja on kova pyrkimys saada hiilidioksidipäästöjä vähennettyä. Venäjän hyökkäyssota vauhdittaa halua päästä irti fossiilisesta tuontienergiasta. Kaiken lisäksi talouden taantuma näyttää yhä todennäköisemmältä. Kohonnut dieselin hinta on heikentänyt merkittävästi logistiikka- ja kuljetusalan talous- ja rahoitustilannetta.
Kaiken energian hinnat ovat kohonneet ja moni ennustaa, että eivät koskaan palaa vanhoille tasoille. Maanteiden tavaraliikenne on hyvin energiaintensiivinen toimiala. Polttoainekustannusten osuus yritysten kokonaiskustannuksista on noin 28 prosenttia. Yrityksillä ei ole lyhyen tai keskipitkän aikavälin aikana mahdollista siirtyä dieselistä toiseen käyttövoimaan, koska tällaista kalustoa ei ole tarjolla. Nykyiset polttoaineen hinnat heikentävät myös kuljetusyritysten kyvykkyyttä investoida uusiin ajoneuvoihin, joiden polttoaineen kulutus on vanhempaa kalustoa pienempi.
Energiatehokkuus on ollut vuosia yksi logistiikka- ja kuljetusyritysten tärkeimmistä kilpailutekijöistä, koska se on työkustannusten jälkeen suurin kustannuserä. Kustannusten kokonaisindeksin vuosimuutos oli suurimmillaan 18,0 prosenttia kesäkuussa 2022.
Ala odottaa nyt selkeitä päätöksiä esimerkiksi ammattidieselistä. Yksittäiset keinot eivät kuitenkaan riitä vaan seuraavan hallituksen ehdottomasti tärkeimpiä tehtäviä on katsoa kokonaisvaltaisesti miten Suomen kilpailukyky turvataan.
Uuden hallituksen on syytä päättää yhdeksi painopisteekseen työ, jossa arvioidaan Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannuksien kehittymistä päästövähennystoimien myötä ja niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin, työpaikkoihin ja tietenkin myös kuljetusalan yrityksien toimintaan. Tässä on otettava huomioon myös se muutos, jonka on aiheuttanut Venäjän rajan sulkeutuminen, joka muuttaa tavaravirtoja. Uskon pelkän arvioinnin herättävän hallituksen tilanteeseen, mutta lisäksi on tehtävä tämän arvion mukaisia päätöksiä.
Ymmärrys logistiikan merkitykseen on parantunut niin yrityksissä, julkishallinnossa kuin tavallisilla kansalaisilla. Ala tekee varmasti oman osansa, mutta ongelmat eivät ole yksin kuljetusyrityksien. Myös valtion ja kuljetuksien tilaajien on ymmärrettävä olla mukana.
