Suomen datakeskuskapasiteetin ennakoidaan kasvavan moninkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Samalla alan investoinnit voivat nousta jopa 32 miljardiin euroon ja datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta lähes viidennekseen.
Tiedot käyvät ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamasta selvityksestä, jonka Datakeskusteollisuus julkisti keskiviikkona.
Selvityksen mukaan Suomen datakeskusten yhteenlaskettu kapasiteetti kasvaa nykyisestä noin 450 megawatista 2 000–3 400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Kasvu olisi noin 4,4–7,6-kertainen nykyiseen verrattuna.
Datakeskusten sähkönkulutus vastaa tällä hetkellä noin 2–3 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vuoteen 2030 mennessä kulutuksen arvioidaan nousevan 13–23 terawattituntiin vuodessa, mikä vastaisi noin 12–19 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Arviossa on huomioitu myös muun sähkönkulutuksen kasvu.
Rahassa datakeskusalan kasvu tarkoittaisi 16,5–32 miljardin euron investointeja vuoteen 2030 mennessä. Summa ei sisällä datakeskusten IT-laitteita. Rakentamisen kumulatiivisten työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan 34 000–66 000 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan datakeskukset työllistäisivät pysyvästi noin 3 500–6 000 ihmistä.
Selvityksen esimerkkilaskelman mukaan sadan megawatin datakeskus edellyttäisi 1–1,2 miljardin euron investointia ilman IT-laitteita. Tästä kotimaisille yrityksille kohdistuisi 300–480 miljoonaa euroa. Valtiolle kertyisi verotuloja arviolta 146 miljoonaa euroa. Tällaisen datakeskuksen vuotuinen sähkönkulutus olisi noin 0,68 terawattituntia.
Kasvuennusteisiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Datakeskukset valmistuvat vaiheittain, eikä kaikkien suunniteltujen hankkeiden toteutuminen ole varmaa. Investointien, työpaikkojen ja sähkönkulutuksen lopullinen määrä riippuu siitä, kuinka suuri osa rakennusluvan saaneesta kapasiteetista todella valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä.
Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikolan mukaan alan laajempia vaikutuksia talouteen, vientiin, innovaatioihin ja ympäristöön selvitetään seuraavaksi.
– Myönteiset vaikutukset tukevat alan toimintaedellytyksiä, kun taas kielteiset vaikutukset heikentävät hyväksyttävyyttä ja sitä kautta hidastavat tai rajoittavat tulevia hankkeita.