Perustuslakivaliokunnan varajäsen Johannes Koskinen (sd.) paheksuu pääministeri Sanna Marinin (sd.) toiminnasta esitettyjä epäilyksiä EU:n elpymisrahaston asiassa.
Koskinen viittaa eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin Verkkouutisissa esittämään näkemykseen. Sen mukaan pääministeri on vedonnut suuren valiokunnan antamaan neuvottelumandaattiin perustuslakivaliokunnan lausuntojen yli.
– Huomautan, että perustuslakivaliokunta otti kantaa EU:n elpymispakettiin 14.7. ja suuri valiokunta 16.7.2020. Suuri valiokunta yhtyi lausunnossaan perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan alkuviikosta antamiin kannanottoihin, Johannes Koskinen toteaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta on pitänyt valtioneuvoston neuvottelukantoja yleisesti ottaen perustuslain kannalta ”oikeansuuntaisina”.
– Erityisesti valtiosääntötarkastelun pohjalta valiokunta huomautti: ”Valtiosäännön kannalta olennaista on rajata valtion vastuuta unionin lainanotosta ja tarkentaa jäsenvaltion toissijaisen ja väistyvän vastuun luonnetta ja jakoperustetta säädösperusteisesti ja tarkkarajaisesti.”, Koskinen toteaa tiedotteessaan.
– Tämä ohjeistus on välitetty pääministerille, ja on selvää, että pääministeri menettelee saamansa mandaatin mukaisesti, hän sanoo.
Professori piti sivuuttamista historiallisena
Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin mukaan perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välille on syntynyt valtiosääntöoikeudellinen konflikti. Hän arvosteli pääministeriä perustuslakivaliokunnan lausuntojen sivuuttamisesta.
– Ilmeisesti pääministeri katsoo, että sikäli kun (hallituspuolueiden dominoima) suuri valiokunta päättää perustuslakivaliokunnan näkemykset sivuuttaa, hallitus voi tehdä samoin. Mitä tapahtui sille aikaisemmalle linjalle, että ”perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät valtiosääntöiset arviot ”sisältävät ehdottomana pidettävän ohjeen valtioneuvoston toiminnalle”? Näin asia on aina ennen ymmärretty, Leino-Sandberg totesi.
Johannes Koskisen mukaan professori Leino-Sandberg on edustanut elpymispaketin osalta ”jossakin määrin eri käsitystä kuin perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan kuulemat muut Eurooppa-oikeuden sekä valtiosääntöoikeuden asiantuntijat professorit Janne Salminen, Juha Raitio, Jukka Snell ja Tuomas Ojanen”.
– Pääministeri neuvottelee nyt suuresta talouspäätöksestä, joka vaikuttaa niin välittömästi kuin pitkällä aikavälilläkin suomalaisten työllisyyteen ja hyvinvointiin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että levitetään epäilyksiä pääministerin oikeudesta edustaa neuvotteluissa Suomea, Koskinen sanoo.
Perustuslakivaliokunta on omissa lausunnoissaan pitänyt velaksi rahoitettua avustusmuotoista rahaa lähtökohtaisesti erittäin ongelmallisena. Se katsoi 12.6. antamassaan lausunnossa, että mikäli elpymisrahasto hyväksyttäisiin sellaisenaan, se muuttaisi omista varoista päättämistä ja EU:n luonnetta niin perustavanlaatuisella tavalla, että kyseisen päätöksen hyväksyminen saattaisi edellyttää eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöä.
Nyt esillä olleessa rahastoesityksessä vastikkeettomien avustusten osuus olisi 400 miljardia euroa ja lainan osuus 350 miljardia euroa. Alkuperäisessä ehdotuksessa osuudet olivat 500 ja 250 miljardia euroa.
