Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistuttaa Euroopan turvallisuustilanteen olevan vaarallinen.
– YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa suvereenia Ukrainaa vastaan. Se on aloittanut liikekannallepanon, onpa se kuinka osittainen tahansa. Se puhuu yhä löyhemmin ydinaseiden käytöstä, Niinistö sanoi perjantaina Helsingin turvallisuusfoorumissa pitämässään puheessa.
– Osoittaen suoranaista halveksuntaa kansainvälistä oikeutta kohtaan se on järjestänyt valekansanäänestyksiä alueilla, jotka se on vallannut naapuriltaan. Ja kuten presidentti Putin on juuri hetki sitten julistanut, se käyttää näitä laittomia tuloksia väittääkseen, että nämä alueet ovat nyt osa Venäjän federaatiota. Suomi on yhdessä koko EU:n ja muiden kumppaneidensa kanssa tuominnut jyrkästi nämä teot.
Presidentti Niinistön mukaan tämä on se todellisuus, jossa nyt elämme.
– Todellisuus, jonka olisi pitänyt olla nykyaikana mahdoton. Todellisuus, josta Ukrainan kansa maksaa kovimman hinnan. Viime viikkoina Ukraina on edistynyt merkittävästi ja sankarillisesti alueidensa takaisin valloittamisessa. Vaikka kehitys onkin ollut myönteistä, Ukrainan kärsimykset jatkuvat. Ne jatkuvat menetettyinä ihmishenkinä, traumaattisina kokemuksina ja tuhoutuneena infrastruktuurina. Valitettavasti sodan loppua ei ole näköpiirissä.
Päättäväinen toiminta
Hänen mukaansa vaaralliset ajat eivät saa lamaannuttaa yhteiskuntaa.
– Meidän on pystyttävä toimimaan päättäväisesti, jotta voimme vastata uuden todellisuuden vaatimuksiin. Suomen osalta kuluneen vuoden näytöt puhuvat puolestaan. Olemme lyhyessä ajassa sopeutuneet muuttuneeseen tilanteeseen ja tehneet perustavanlaatuisen muutoksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme.
– Tämän vuoden alussa, uudenvuodenpuheessani, sanoin, että meidän täytyy tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa. Sittemmin olemme tehneet molempia.
Yhtäältä kaikki on edennyt presidentti Niinistön mielestä huimaa vauhtia.
– Tärkein laukaisija oli tietysti Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa. Muutamaa päivää aiemmin olin Münchenissä kertonut CNN:lle, että Suomen NATO-jäsenyydestä puhuttaessa paljon riippuu siitä, mitä Venäjä tekisi Ukrainassa. Kun Venäjä sitten teki mitä teki, Suomen kansalaiset ja myös me päättäjät Suomen kansalaisina teimme tarvittavat johtopäätökset. Seitsemän kuukautta myöhemmin Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä, ja 28 maata 30:stä on jo ratifioinut jäsenyytemme.
Presidentti Niinistön mukaan Suomi on tarvinnut myös kärsivällisyyttä.
– Näin suurta päätöstä oli harkittava huolellisesti. Olen kutsunut omaa kansallista Nato-prosessiamme demokratian voitoksi.
Vaarallisia skenaarioita
Presidentti Niinistö ennakoi Suomen siirtyvän lähitulevaisuudessa entuudestaan tuntemattomalle alueelle.
– Edessämme on vaarallisia skenaarioita, joita voimme ja joita meidän pitääkin ennakoida. Edessämme on olla ikäviä yllätyksiä, joihin meidän on varauduttava.
Viimeisimmät varoitusmerkit ovat tällä viikolla Itämerellä tapahtuneet räjähdykset, jotka johtivat kaasuvuotoihin Nord Stream -putkissa.
– Nämä tapahtumat on tutkittava perusteellisesti. Jo nyt ne muistuttavat meitä lukemattomista eri tavoista, joilla tämä kriisi voi kärjistyä, horisontaalisesti tai vertikaalisesti, ennakoimattomin seurauksin, Niinistö totesi.
Yksi asia on hänen mukaansa varma.
– Tulevina kuukausina resilienssiämme koetellaan ankarasti. Riippumatta siitä, mitä Venäjä seuraavaksi tekee, kuinka vaikeaksi energiakriisi osoittautuukin, vastauksemme on yhtenäisyys. Suomessa, Euroopassa, maailmassa.
– Suomi on tukenut Ukrainaa vakaasti sodan alusta lähtien. Osana läntistä yhteisöä Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle ja Ukrainan kansalle niin kauan kuin sitä tarvitaan.