Valkoposkihanhien muutto on alkanut, ELY-keskukset kertovat tiedotteessa.
Perjantaina 15. syyskuuta 2023 alkuillasta valkoposkihanhien muuton kärki saavutti Suomen juuri keskimääräisenä muutonalkupäivänä. Muutto on jatkunut siitä lähtien varsin pienimääräisenä. Yhteensä arktisilla alueilla pesiviä valkoposkihanhia on havaittu maassamme noin satatuhatta, joista valtaosa Pohjois-Karjalassa.
Perjantaina muuton alkajaiseksi suurin määrä havaittiin Savonlinnan Puruvedellä, 1 700 muuttavaa valkoposkihanhea. Havaitut muuttajamäärät pysyivät maltillisina yli viikonlopun. Jakson suurin määrä on 18. syyskuuta. havaitut Kontiolahden Pitkärannan 4000 muuttavaa valkoposkihanhea.
Eniten paikallisia hanhia on havaittu Joensuun leveyksillä, esimerkiksi Tohmajärven Valkeasuolla 19. syyskuuta yhteensä 21 000 hanhea.
Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa määrät ovat olleet muutamia satoja, mutta Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan jo perinteisellä hanhia keräävällä peltoalueella suurimmat määrät ovat jo tuhansia. Suurin havaintomäärä näillä alueilla oli 19. syyskuuta. Iitin Sääskjärven 5 000 paikallista hanhea.
GPS-lähetinhanhista ei saada vielä apua ennusteisiin, sillä yhtään lähettimellä varustettua arktista valkoposkihanhea ei ole vielä Suomessa.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen mukaan hanhien muuttosää Luoteis-Venäjällä ei muuttunut viime päivinä niin suotuisaksi kuin edellisessä ennusteessa näytti.
– Seuraavan viikon aikana sää edelleen tulppaa muuttoa voimakkaasti Suomessa. Muuton jatkuminen on vaivalloista melkein joka päivä, sillä harvinaisen lämmin ja voimakas eteläinen-lounainen ilmavirtaus jarruttaa lentohaluja, ja lämpö sekä vesisateet pitävät ruokailualueet mehevän vihreinä.
– Pohjois-Venäjällä, Barentsinmerellä ja Novaja Zemljalla sen sijaan on ajoittain koillinen-pohjoinen kolea virtaus, mikä todennäköisesti saa hanhien pääjoukkoja lentämään Vienanmeren seudulle ensi viikolla, ehkä myös Itä-Suomeen, mistä ne eivät jatkane pidemmälle. Suuria massoja tuskin nähdään vielä Suomessa, Koistinen jatkaa.
ELY-keskusten mukaan hanhien päämuutot ovat yllättäneet ennenkin, joten on mielenkiintoista seurata milloin se alkaa ja mistä menevät pääjoukot. Kovat tuulet ja sadealueet kun voivat siirtää reittejä satoja kilometrejä sivusuunnassa.
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut.
Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
