Pitkän aikavälin suunnitelmissa Saksan asevoimilla on 29 ilmatorjuntajärjestelmää. Määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta ne eivät riitä 80 suuren kaupungin ja 11 sotilastukikohdan suojaamiseen. Tätä taustaa vasten Saksan asevoimat on Calibre Defencen mukaan kiinnostunut Ukrainan ja Israelin ilmatorjunnan toiminnasta viime vuosina esimerkkinä siitä, miten järjestää tehokas puolustus rajallisilla resursseilla.
Royal United Services Institute RUSI järjesti huhtikuun lopulla ilma- ja ohjustorjuntakonferenssin, johon osallistuivat muun muassa Israelin puolustusvoimien prikaatikenraali Ran Kochav ja Naton puolustusinvestointien analyytikko Bogusz Madej, jotka tiivistivät Israelin ja Ukrainan kokemuksia.
Heidän mukaansa ilmatorjuntakalusto on aina riittämätöntä suhteessa suojattavaan infrastruktuuriin. Siksi poliitikkojen täytyy ensin määritellä, mitkä kohteet pitää suojata ensisijaisesti ja mitkä ovat uhrattavissa. Toiseksi rajallisen, käytettävissä olevan ilmatorjunnan tehokkaalle käytölle pitää löytää optimaalinen ryhmitys, suunnitella torjuntaohjusten täydennykset niille sekä aikatauluttaa henkilöstön vaihdot ja lepo.
Nykypäivän sodankäynnin massiivisin ilmauhka ovat pitkän lentomatkan hyökkäysdroonit. Niiden kaikkien torjumiseksi tarvitaan kirjaimellisesti tuhansia torjuntaohjuksia, jotka olisi parempi säästää risteily- ja ballististen ohjusten torjuntaan. Siksi Shahed-tyyppisten droonien torjuntaan on parempi käyttää epästandardeja keinoja, kuten liikkuvia ilmatorjuntakonekivääriryhmiä tai helikoptereita.
Ensivilkaisulla edellä kerrottu vaikuttaa yksinkertaiselta yleistykseltä aiemmin tiedetystä, mutta pääajatus löytyy Madej’n esityksestä:
– Torjunta ei koskaan ole riittävä pelote sellaisenaan; se ostaa aikaa, mutta ei koskaan ole täydellinen.
Ilmatorjunta pitää organisoida sillä tavoin, että se antaa maan johdolle aikaa tehdä strategisia päätöksiä sodasta – ainakin siihen asti, kun hyökkääjä aloittaa seuraavan hyökkäysaallon. Kunnolla suunniteltu ilma- ja ohjustorjunta voi hillitä eskalaatiota; esimerkiksi Iranin ohjushyökkäyksellä Israeliin oli vain vähän vaikutusta tehokkaan ilmatorjunnan ansiosta, mikä johti Israelin rajoittamaan vastaiskunsa. Mitä olisi tapahtunut, jos Iranin ohjukset olisivat löytäneet maaleihinsa? Entä mitä olisi seurannut, jos Venäjä olisi onnistunut tuhoamaan Ukrainan koko energiainfrastruktuurin, puolustusteollisuuden, ilmavoimat ja komentokeskukset?
