Saksan todennäköisellä tulevalla liittokanslerilla Friedrich Merzillä on edessään vaikeat hallitusneuvottelut, joissa ainakin kolme suurta teemaa aiheuttaa vääntöjä puolueiden kesken: maahanmuutto, velkajarru ja puolustusmenot.
Saksan kristillisdemokraatit ottivat sunnuntain liittopäivävaaleissa selkeän vaalivoiton ja saivat ennakkotietojen mukaan 208 paikkaa 630 jäsenisessä parlamentissa. Tämä tarkoittaa, että hallitusneuvottelut käydään 69-vuotiaan puheenjohtaja Merzin johdolla. Vaalivoitosta huolimatta CDU:n tulos on sen historian toiseksi huonoin.
Vaalien suurimmaksi voittajaksi nousi laitaoikeiston Vaihtoehto Saksalle (AfD), joka sai noin 21 prosenttia äänistä ja kaksinkertaisti kannatuksensa ja paikkamääränsä Saksan liittopäivillä. Puolue keräsi laajaa kannatusta varsinkin itäisestä Saksasta.
Äänestysprosentti vaaleissa oli lähes 83, joka on korkein lukema vuonna 1990 yhdistyneen Saksan historiassa.
Hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Merz on ilmaissut toivovansa koalitiota yhdessä sosiaalidemokraattien (SPD) kanssa. SPD sai vaaleissa rökäletappion ja historiansa heikoimman tuloksen: noin 16 prosenttia ja 120 paikkaa parlamentissa. CDU:lla ja SPD:lla olisi parlamentissa yhdessä niukka enemmistö, 328 edustajaa.
Väistyvä liittokansleri, SPD:n Olaf Scholz ilmoitti sunnuntaina tuoreeltaan, ettei halua olla neuvottelemassa hallituksen muodostamisesta CDU:n kanssa. Tämä tarkoittaa, että SPD suuntaa todennäköisesti neuvotteluihin toisen poliitikon johdolla.
Merz haluaa suitsia Saksaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Hän on toistanut vaatimuksensa pysyvistä tarkastuksista Saksan rajoilla ja tiukemmasta maahan tulevien turvapaikanhakijoiden seulonnasta. Kysymykset eivät Merzin mukaan ole neuvoteltavissa. SPD vastustaa maahanmuuton rajuja tiukennuksia.
Merz on myös ilmaissut halukkuuden uudistaa Saksan niin sanottua velkajarrua, jotta talouden piristämiseen tarvittavia infrastruktuuri-investointeja voitaisiin rahoittaa.
Velkajarru on Saksan perustuslakiin vuonna 2009 kirjattu sääntö, joka rajoittaa liittovaltion budjetin lainanottoa ja rakenteellista alijäämää 0,35 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksan kansantalouden investointitarpeet ovat nousemassa satoihin miljardeihin euroihin, ja talous on taantumassa.
Perustuslain muutokset edellyttävät kuitenkin kahden kolmasosan enemmistöä parlamentissa. Sääntöä muuttaakseen hallituspuolueet tarvitsevat tukea muilta puolueilta, ennen kaikkea vihreiltä sekä vasemmiston Die Linkeltä.
Historiallisen voiton saavuttanut AfD vastustaa velkajarrun muuttamista. AfD vastustaa myös jyrkästi Ukrainan aseistamista mutta kannattaa puolustusmenojen lisäämistä. Merz on sulkenut pois kaiken suoran yhteistyön laitaoikeiston kanssa.
18-24 -vuotiaiden äänestäjien keskuudessa runsaasti kannatusta saanut Die Linke kannattaa velkajarrun uudistamista mutta vastustaa Ukrainan sotilaallista tukea ja Saksan asevoimien menojen lisäämistä.
Düsseldorfin Heinrich Heine -yliopiston kansainvälisen talouden professori Jens Südekum kuvaili Financial Timesille tulevia neuvotteluja velkajarrun uudistamiseksi ”vaikeaksi mutta ei mahdottomaksi”. Hänen mukaansa Die Linken kanssa saattaa olla mahdollista neuvotella sopimus. Tämä voisi onnistua luomalla erityinen budjetin ulkopuolinen rahasto siviili-infrastruktuuriin ja tekemällä noin 50 miljardin euron säästöt liittovaltion budjettiin, jotka käytettäisiin puolustuksen rahoittamiseen.
Taloustieteilijät ovat varoittaneet, että ilman velkajarrun muuttamista tai erityisen budjetin ulkopuolisen rahaston perustamista on mahdotonta rahoittaa kaivattuja kymmenien miljardien eurojen lisäinvestointeja.
Puolustuksen rahoituksesta seuraa myös kovaa vääntöä. Merzin mukaan Euroopan puolustuksen vahvistaminen mahdollisimman nopeasti on ”ehdoton prioriteetti”. Economist muistuttaa, että pelkästään Naton 2 prosentin puolustusmenojen bkt-tavoitteen saavuttamiseksi maan on löydettävä vähintään 30 miljardia euroa vuosittaista lisärahoitusta vuodesta 2028 lähtien. Merzin ehdottamat budjettileikkaukset eivät vielä yksin täytä näitä tarpeita.
Berenberg Bankin pääekonomisti Holger Schmieding varoitti, että vaalitulos voi aiheuttaa päänsärkyä Merzille.
– Aikana, jolloin on ratkaisevan tärkeää nostaa armeijan ja Ukrainan menoja ja keventää työntekijöiden ja yritysten verotaakkaa, Saksalla voi olla vaikeuksia löytää verotuksellista tilaa tehdä niin, hän sanoi FT:lle.
– Epäonnistuminen sotilasmenojen lisäämisessä voi saada Saksan syviin vaikeuksiin Nato-kumppaneidensa kanssa. Raivostuttamalla Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin se lisäisi myös Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppasodan riskiä, hän lisäsi.
Sekä liberaalidemokraatit (FDP), että Venäjä-mielinen laitavasemmisto (BSW) ovat jäämässä 5 prosentin äänikynnyksen alle.
Merz on kertonut tavoitteekseen, että uusi hallitus on kasassa pääsiäiseen eli 20. huhtikuuta mennessä.