Saksassa 1034 droonilentoa ja 163 sabotaasiepäilyä – vahva epäily Venäjän operaatiosta

Mika Aaltolan mukaan kokonaiskuvaa on vaikea sivuuttaa.
Saksan asevoimien Bundeswehrin sotilas esittelee kädessä pidettävän droonihäirintälaitteen käyttöä Hampurissa syyskuussa 2025., AFP / LEHTIKUVA / TOBIAS SCHWARZ
Saksan asevoimien Bundeswehrin sotilas esittelee kädessä pidettävän droonihäirintälaitteen käyttöä Hampurissa syyskuussa 2025., AFP / LEHTIKUVA / TOBIAS SCHWARZ

Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) arvioi Saksan tuoreiden hybridivaikuttamista koskevien tietojen muodostavan kokonaisuuden, jota on vaikea sivuuttaa, vaikka monien yksittäisten tapausten tekijöitä ei ole pystytty varmuudella osoittamaan.

Saksan turvallisuusviranomaiset ovat kirjanneet tänä vuonna yli tuhat droonilentoa kriittisten kohteiden yllä sekä satoja epäiltyjä sabotaasi- ja vakoilutapauksia.

Saksalainen tutkivan journalismin ryhmän Correctiv sai käsiinsä Saksan hybridiuhkia torjuvan keskuksen (GAZH) tilannekuvaraportteja. Niiden mukaan Saksassa oli elokuun 19. päivään mennessä kirjattu 1 034 droonilentoa kriittisen infrastruktuurin, sotilaskohteiden ja puolustusteollisuuden yritysten yllä.

Lisäksi viranomaiset olivat kirjanneet 163 epäiltyä sabotaasitapausta. Kohteina olivat muun muassa rautatiet, Saksan asevoimien Bundeswehrin tilat, sähköasemat, energiainfrastruktuuri ja viestintämastot.

Vakoiluepäilyistä oli käynnistetty 25 varsinaista tutkintaa, joista 13 koski kybervakoilua. Tämän lisäksi poliisilla oli 39 alustavaa tutkintaa.

Video

Aaltola nostaa viestipalvelu X:ssä esiin tapausten määrän ja kysyy, missä vaiheessa yksittäisiä tapauksia koskevan aukottoman näytön vaatimisesta pitäisi siirtyä tarkastelemaan niiden muodostamaa kokonaisuutta.

– Missä vaiheessa 1 034 droonilentoa kriittisen infrastruktuurin yllä, 163 epäiltyä sabotaasitapausta ja kymmenet vakoilututkinnat muuttuvat yksittäisten tapausten todistamisesta vahvasti korreloivaksi kokonaisuudeksi, joka on erittäin todennäköisesti Venäjän vihamielinen operaatio, Aaltola kirjoittaa.

Hän huomauttaa samalla, että monien yksittäisten tapausten tekijöiden määrittäminen on edelleen kesken.

– Mutta kokonaiskuvaa on vaikea sivuuttaa, Aaltola toteaa.

Raporteissa oli lisäksi 12 tapausta, joissa epäiltiin joukkotuhoaseisiin liittyvän teknologian tai asiantuntemuksen laitonta hankkimista vieraan valtion käyttöön. Seitsemässä tapauksessa vastaanottajamaaksi oli merkitty Venäjä.

Saksa on joutunut viime kuukausina tutkimaan useita tapauksia, joissa epäilyt ovat kohdistuneet Venäjään. Elokuussa Leipzig-Hallen lentoasemalta löytyi räjähteillä varustettu drooni läheltä ukrainalaisia rahtikoneita. Saksan hallitus on sittemmin pitänyt Venäjää vastuullisena iskuyrityksestä.

Tapaus on herättänyt kysymyksiä Puolan ja Liettuan ilmavalvonnasta ja reagointinopeudesta.
Venäjään kytkeytyvien kiinteistöjen pelätään tarjoavan tukikohtia tiedustelulle, sabotaasille ja drooni-iskuille Nato-maissa.
Mainos