Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen mukaan Venäjän uhka pitää ottaa vakavasti.
– Sotilaalliset neuvonantajamme kertovat minulle: Venäjä voi viiden-kahdeksan vuoden sisällä hyökätä Naton alueelle. Jos Venäjä on valmis ottamaan tämän riskin – emme voi sulkea sitä pois toistaiseksi. Tämä tarkoittaa meille: meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Venäjä ei voita hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Siksi tuemme Ukrainaa niin kauan kuin se kestää, Pistorius sanoo ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle.
– Toiseksi, meillä on oltava sellainen sotilaallinen lähtöasema, ettei (Vladimir) Putin aloita sotaa Natoa vastaan. Teemme liittolaistemme kanssa yksiselitteisen selväksi: olemme päättäneet puolustaa alueemme jokaista millimetriä. Kun Ruotsi on riveissämme, tämä viesti vahvistuu selvästi, hän jatkaa.
Ruotsin liittyminen Natoon on hänen mukaansa puolustusliitolle ”suuri voitto”, joka lisää liittouman puolustuskykyä ja ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta. Hänen mukaansa varsinkin Baltian maiden puolustus on helpottunut Ruotsin ja Suomen jäsenyyksien myötä.
Saksa on 84 miljoonalla asukkaan EU:n suurin valtio. Toisen maailmansodan jälkeen Saksan Venäjä-politiikka on pyrkinyt edistämään rauhaa läheisillä poliittisilla ja kaupallisilla suhteilla Moskovan kanssa. Tämä kaikki Pistoriuksen mukaan muuttui, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Venäjää ei koskaan kiinnostanut diplomaattinen ratkaisu. Tästä alkoi ”Zeitenwende”, käännekohta, Pistorius toteaa.
Se aloitti Saksan puolustusvoimien eli Bundeswehrin uuden varustautumisen. Alkuun siihen käytetään 100 miljardia euroa. Tänä vuonna Saksa saavuttaa ensimmäisen kerran Naton tavoitteen käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen.
– Se on signaali kansalaisille ja kumppaneillemme, että otamme uhan vakavasti ja varustamme Bundeswehrin. Turvallisuus ei ole ilmaista, Pistorius kertoo.
– Kaksi prosenttia on siis tärkeä alku. Mutta lähivuosina panssarikulut todennäköisesti pikemminkin nousevat kuin laskevat, hän lisää.
Hän väläyttää, että Saksa saattaa palauttaa jopa asevelvollisuuden, josta luovuttiin vuonna 2011.
– Asia ei ole vielä selvä, hän kuitenkin toteaa.
