Saksan hallitus julkaisi 19. helmikuuta 2024 valmistelemansa riskianalyysin Venäjän hyökkäyksestä. 14-sivuisen asiakirjan otsikko on ”Bericht zur Risikoanalyse für den Zivilschutz 2023” eli ” Väestönsuojelun riskianalyysiraportti 2023”.
Konfliktin ensimmäisessä vaiheessa Venäjän odotetaan käynnistävän disinformaatiokampanjan mediassa ja sosiaalisen median alustoilla pyrkien ”jakamaan kansaa, horjuttamaan yhteiskuntaa ja heikentämään luottamusta vapaaseen demokratiaan”. Tähän prosessiin yhdistetään kyberhyökkäykset voimalaitoksia, patojärjestelmiä ja muita tärkeitä laitoksia vastaan. Operaatioiden salaisen luonteen takia yksittäisiä toimia on vaikea yksiselitteisesti liittää Venäjään, raportti kuvailee.
Toisessa vaiheessa Venäjä keskittää joukkoja Naton rajoille, jolloin liittokunnan maat vahvistavat rajajoukkojaan. Kyberhyökkäysten ja sabotaasin määrää lisäämällä Venäjä pyrkii viivyttämään Nato-maiden joukkojen siirtymisiä. Se yrittää myös lamauttaa satelliitteja. Hyökkäyksiä ydinvoimalaitoksia, kemiantehtaita ja hydraulisia rakenteita vastaan ei raportin mukaan voida sulkea pois.
Kolmannessa vaiheessa Venäjä aloittaa täsmäiskut tavanomaisilla ja myös ei-tavanomaisilla aseilla. Iskut kohdistetaan ”maaleihin Saksan liittotasavallan alueella”. Samaan aikaan tuhoutuu suuri määrä satelliitteja Maan kiertoradalla.
Konfliktin neljännessä vaiheessa Venäjän joukot murtautuvat Saksan rajan yli. Taisteluja käydään Saksan maaperällä, ilmassa ja merellä. Sota levittäytyy myös avaruuteen, jossa syntyy ensimmäinen ”maailmanlaajuinen konflikti”.
Jos Venäjä hyökkää Saksaan, ”muuttuu koko Euroopan turvallisuustilanne perusteellisesti”, korostavat raportin kirjoittajat. Heidän mukaansa kuvailtu hyökkäyssuunnitelma on ”uskottava skenaario”.
Ennen tämän raportin julkaisemista yksi Saksan puolustusministeriöstä vuodetuista salaisista raporteista myönsi, että Venäjä voisi hyökätä Naton itäsivustaan jo kesällä 2025.
Saksan asevoimien oletuksen mukaan ennen hyökkäystä Moskova ilmoittaisi uudesta 200 000 miehen mobilisaatiosta. Sen jälkeen Venäjä organisoisi ensin peitellyn ja sitten avoimen hyökkäyksen, joka olisi ensimmäinen suora yhteenotto Nato-maiden ja Venäjän asevoimien välillä.
Nato on jo aiemmin varoittanut, että ”rauhaa ei anneta” ja että liittolaismaiden pitäisi valmistautua sotaan Venäjää vastaan seuraavan 20 vuoden kuluessa. Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauerin mukaan joka maassa tarvitaan järjestelmä, joka mahdollistaa suuren ihmismäärän mobilisoinnin sotaa varten siitä riippumatta, tuleeko sitä.