Kriminaalihuollon tukisäätiö arvostelee hallituksen esitystä sakon muuntorangaistuksen laajentamisesta. Sen mukaan kuntoutuksella voitaisiin vähentää uusintarikollisuutta huomattavasti tehokkaammin kuin lyhyillä vankeustuomioilla.
– Hallitus on valmistellut tänä vuonna kriminaalipolitiikkaan useita pirstaleisia uudistuksia, joista syntyvät lisäkustannukset kohdentuvat pitkälti rangaistusten tiukentamiseen, valvontaan tai vankeusajan pidentämiseen, säätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka toteaa tiedotteessa.
Sunikan mukaan muuntorangaistus kohdentuisi päihdeongelmaisiin ja varattomiin henkilöihin, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa sakkoja. Säätiö ehdottaa, että mahdollisuus suorittaa sakon muuntorangaistus päihdekuntoutuslaitoksessa tulisi ensisijaiseksi.
– Kriminaalihuollon tukisäätiön näkökulmasta yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kuten uusintarikollisuuden vähenemistä, saataisiin enemmän keskittämällä resurssit kuntoutukseen.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan lakiuudistuksen tarkoituksena on vahvistaa rangaistusjärjestelmän uskottavuutta. Esityksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta.
Häkkäsen mukaan tällaisessa tilanteessa muuntorangaistus olisi perusteltua suorittaa viime kädessä vankilassa. Teot kasautuvat tyypillisesti samoille henkilöille, sillä esimerkiksi vuoden 2017 aikana yli seitsemään näpistykseen syyllistyneitä henkilöitä oli noin 900.
Ehdotettujen uudistusten voimaantulo edellyttää poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin muutoksia, joiden arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021.