Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ryöpytti hallitusta puhuessaan järjestön edustajistolle Helsingissä.
Hän kuvaili hallituksen päättämiä veronalennuksia ”tehottomiksi ja moraalittomiksi”. Hän arvosteli erityisesti sitä, että myös kaikkien hyvätuloisimpien verot alenevat.
– EU:n tarkkailuluokalle joutuminen ei enää huolettanutkaan hallitusta toisin kuin aikaisemmin
sosiaaliturvaa leikatessa. Tällä viikolla valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) myönsi, että Suomi joutuu tarkkailuluokalle, mutta vähätteli sen merkitystä. Eikö nyt olisi syytä perua yhteisöveron alennus ja suurituloisten veroale ja välttää Brysselin nootit, Eloranta pohti.
SAK:n puheenjohtaja sanoi, että perussuomalaiset näyttää ”polvistuneen totaalisesti kokoomuksen ja elinkeinoelämän edessä”, vaikka puolue on sanonut olevansa riippumaton mistään etujärjestöstä.
– Puolue polvistui jo hyväksyessään rajut heikennykset työntekijän asemaan ja sosiaaliturvaan päästäkseen hallitukseen. Hallituksessa ollessaan puolue on entisestään nöyrtynyt Kokoomuksen ja elinkeinoelämän edessä hyväksyessään hallitusohjelmaa kovempia heikennyksiä työlainsäädäntöön ja kuitatessaan mittavat verenkevennykset ylimpiin tuloluokkiin ja yrityksille, Eloranta sanoi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n väistyvä puheenjohtaja Jyri Häkämies peräsi viikonloppuna MTV:n Uutisextran haastattelussa ”kasvuakaasua”, eli toimia talouskasvun edistämiseksi. Niitä Häkämiehen mukaan voisivat olla työn verotuksen alentaminen ja perintö- ja lahjaverojen poistaminen Ruotsin tapaan.
SAK:n puheenjohtaja Eloranta torjui Häkämiehen esitykset.
– Suomen julkinen talous ei kestä uusia veronalennuksia, eivätkä kansalaiset uusia leikkauksia
etuuksiin ja palveluihin, joihin jouduttaisiin, jos uusia veronalennuksia tehtäisiin, Eloranta sanoi.
Hän muistutti, että yritysten verotusta on jo kevennetty huomattavasti finanssikriisin jälkeen, ja yhteisöveroa ollaan jälleen laskemassa. Yrityksiltä on myös poistettu Kela-maksu ja palkan sivukuluja on siirretty työntekijöiden harteille.
– Näiden seurauksena kasvu ei ole suinkaan käynnistynyt vaan päinvastoin kehitys on ollut historiallisen heikkoa. Niin kauan kuin elinkeinoelämä saa ylläpidettyä voittoja poliittisilla investoinneilla, tuotannolliset investoinnit ja innovaatiot jäävät tekemättä, Eloranta sanoi.
SAK:n puheenjohtaja esitti puheessaan räväkän arvion EK:n ja pääministeripuolueen motiiveista.
– Häkämiehen ehdotuksessa paljastuu elinkeinoelämän ja Kokoomuksen talouspolitiikan ydin. Se ei
ole julkisen talouden tasapainotus, ei velkaantumisen taittaminen, vaan veronalennusten
kohdistaminen omille eturyhmille, varakkaille ja omistajille sekä yrityksille ja voimakkaat
leikkaukset hyvinvointivaltion palveluihin ja etuuksiin.
SAK odottaa Riikka Purran kutsua
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi puheessaan, että ay-liike odottaa yhä valtionvarainministeri Riikka Purran kutsua keskustelemaan maahanmuutosta ja taloudesta sekä työministeri Matias Marttisen (kok.) kasvu- ja työllisyyspakettia.
– Kesällä ministeri Purra sanoi kutsuvansa työmarkkinaosapuolet keskustelemaan taloudesta ja maahanmuutosta. Ei ole kutsua kuulunut. Jos kutsutaan, niin kannattaa keskustelussa keskittyä oikeaan ongelmaan. Se ei ole maahanmuutto. Ongelma on työttömyys, työmarkkinarikollisuus ja työelämän epävarmuus, joka on saanut ihmiset säästökuurille, Eloranta sanoi.
Syksyn budjettiriihessä hallitus lupasi valmistella lokakuun loppuun mennessä kasvu- ja työllisyyspaketin.
– Ei ole siitäkään sen koommin kuulunut. Näillä työttömyysluvuilla luulisi, että valmisteluissa olisi vauhti päällä. Ilmeisesti hallituksella on kuitenkin kädet täynnä töitä elinkeinoelämän toiveiden täyttämisessä, Eloranta totesi.
Työllisyystoimilla on Elorannan mukaan kiire. Työllisyyspalvelut on siirretty valtiolta kuntien työllisyysalueille. Tiedot eri puolilta Suomea ovat Jarkko Elorannan mukaan hälyttäviä.
– Työttömät eivät pääse palveluihin. Työttömien aktivointiaste on historiallisen alhainen ja heidän osaamisensa rapautuu. Moni kunta ja kaupunki maksaa ennätyksellisiä sakkomaksuja työttömistä. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä, Eloranta muistutti puheessaan.
SAK on vaatinut korvamerkittyä lisärahaa työllisyyspalveluihin, jotta työttömät pääsisivät palveluihin ja voisivat kehittää ammattitaitoaan. Myös esimerkiksi palkkatukea tulisi SAK:n mukaan hyödyntää enemmän, koska sen avulla tukea tarvitsevat työnhakijat pääsevät oikeisiin töihin työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Hyvinvointialueet on myös keskusjärjestön mukaan saatava nykyistä paremmin mukaan työttömille tarpeellisten palvelujen tuottamiseen.
– Työnvälitys täytyy tuoda 2020-luvulle. Sitä tulisi kehittää yhdistämällä teknologia ja henkilökohtainen tuki: meidän tulisi luopua vanhanaikaisista työhön osoituksista, luottaa työnhakijoiden omaan kykyyn valita itselleen sopivimmat haettavat työmahdollisuudet ja hyödyntää tekoälyä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamisessa, Eloranta sanoi.
