Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 68,5 prosentista 72 prosenttiin, eli 3,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2019 mennessä.
Naisten työllisyysaste on Suomessa matalampi kuin Ruotsissa. Erityisesti pienten lasten äitien työllisyysaste on Ruotsissa selvästi korkeampi kuin Suomessa.
– Se näyttäisi erittäin keskeisesti johtuvan perhevapaajärjestelmästä, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoi SAK:n työmarkkinaseminaarissa Rysäkarissa.
Mikäli 25–44-vuotiaiden naisten työllisyysaste olisi Suomessa sama kuin Ruotsissa, Suomen koko työllisyysaste olisi noin 1,5 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi.
– Tämä kuittaisi lähes puolet siitä, mitä hallitus tavoittelee, Koski totesi.
Hallitus valmistelee parhaillaan työllisyyspakettia elo-syyskuun budjettiriiheen. Lisää toimia valmistellaan myös ensi kevään puoliväliriiheen, jotta työllisyysastetta saataisiin nostettua.
SAK on esittänyt perhevapaajärjestelmän joustavoittamista siten, että työ ja perhe olisivat paremmin yhteensovitettavissa. Esityksessä kummallakin vanhemmalla olisi henkilökohtainen kolmen kuukauden kiintiö. Loput päivistä eli kummallakin kolme kuukautta olisi siirrettävissä toiselle vanhemmalle tai perheenjäsenelle. Yhteenlaskettuna vanhempainvapaat pitenisivät hieman nykyisestä.
Nykyinen kotihoidon tuki korvattaisiin SAK:n mallissa hoitorahalla, jota maksettaisiin vain kuusi kuukautta. Hoitoraha jaettaisiin tasan vanhempien kesken ja sitä voisi käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää seitsemän vuotta. Muutoksilla kannustettaisiin isiä perhevapaille.
SAK:n esitys perhevapaajärjestelmän uudistamisesta on kustannusneutraali. SAK:n arvio siitä, että työllisyysastetta voitaisiin nostaa 1,5 prosenttiyksiköllä perustuu siihen, että Ruotsissa on joustavampi perhevapaajärjestelmä ja korkeampi naisten työllisyysaste. Laskelmia vaikutuksista ei ole.
SAK patistelee hallitusta ottamaan perhevapaauudistuksen valmisteluun nyt, jotta päätökset järjestelmän muutoksista voitaisiin tehdä puoliväliriihessä ensi keväänä.