Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidettavien koronapotilaiden määrä on hieman laskenut, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö.
Edellisen kahden viikon aikana erikoissairaanhoitoon tuli runsaat 700 uutta koronapotilasta. Valtakunnallisesti erikoissairaanhoidon uusien potilaiden määrä on pysytellyt korkealla tasolla.
Tehohoidon tarve on kuitenkin kääntynyt laskuun: viikkojen 14–15 aikana tehohoitoon tuli 55 uutta koronapotilasta, kun kahdella edeltävällä viikolla tehohoitoon päätyi 84 potilasta.
Keskiviikkona perusterveydenhuollon vuodeosastoilla oli yhteensä 505 koronapotilasta. Teho-osastoilla ja muilla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla olevista koronapotilaista noin kolmannes oli hoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronavirustaudin vuoksi.
Viime viikolla kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronaviruksen kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla, mutta viidellä viimeisellä mittauskerralla tulokset ovat pysyneet tasaisina eivätkä ole nousseet.
Riski joutua sairaalaan pieni
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan riski joutua koronatartunnan takia sairaalaan on tällä hetkellä pienimmillään koko pandemian aikana.
– Tällä on selvä yhteys rokotuskattavuuteen. Erikoissairaanhoitoon päätyy noin 1,5 prosenttia kaikista tartunnan saaneista, ja vain hieman yli promille joutuu teholle, Salminen sanoi THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa.
Salmisen mukaan sairastumisen riski on kuitenkin huomattavasti korkeampi ilman rokotussuojaa.
– Rokotteen ottaminen kannattaa, sillä suojaa itseään vakavalta taudilta ja kuoleman riskiltä.
Suomessa 18 vuotta täyttäneistä 87,4 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 63,8 prosenttia kolme rokoteannosta. 60 vuotta täyttäneistä 85,8 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta. Yli 80-vuotiaista kolme rokoteannosta saaneista 44 prosenttia on saanut myös neljännen annoksen.
Koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia oli sunnuntaihin 17.4.2022 mennessä ilmoitettu tartuntatautirekisteriin yhteensä 3 589. Edellisen kahden kalenteriviikon aikana menehtyneitä on kirjattu 337, kun sitä edeltävän kahden viikon aikana kuolemia kirjattiin 406.
– Menehtyneiden osuus on pienimmillään suhteessa tartuntojen määrään. Kuolemia on ollut viime kuukausina paljon, mikä on tietenkin erittäin ikävää. Valitettavasti on niin, että kun tapauksia on paljon, harvinaisia tapauksia on enemmän, mikä näkyy kuolemissa, Salminen sanoi.
Koko epidemian aikana menehtyneiden keski-ikä on 83 vuotta. Koronaan liittyvien kuolemien määrä heijastelee tartuntojen laajaa leviämistä koko väestössä omikron-aallon aikana.
Väestötason epidemiahuippu ohi
Sosiaali- ja terveysministeriön johtavan asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan väestötason epidemiahuippu on Suomessa ohi.
– Vaikka meillä on aika paljon näissä tiedoissa tulkintahaasteita ja olosuhdetekijöitä, kuten pääsiäisen lomia ja muita, niin kyllä monet mittarit viittaavat siihen, että epidemiatilanne on helpottumassa. Tämän voi tulkita niin, että väestötason epidemiahuippu on Suomessa ohi, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Voipio-Pulkin mukaan sairaalahoidon kuormitus laskee kuitenkin aika hitaasti. Syynä tähän on iäkkäämpien tartunnat sekä yksilöllisesti heikompi ja osin hiipuva rokotussuoja.
– On aivan ilmeistä, että sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutuvat tällä hetkellä herkimmin ne, joilla on immuunivastetta heikentäviä perussairauksia tai hoitoja sekä monisairaat iäkkäät henkilöt.
– Virusta kiertää edelleen runsaasti, joten täyteen rokotussuojaan ja itsensä suojaamiseen tartunnalta kannattaa kiinnittää huomiota, Voipio-Pulkki sanoi.