Suomessa kaupunkien sähköistäminen etenee nopeasti. Tai eteni aina viime vuodenvaihteeseen saakka, kunnes Energiaviraston uudet valvontamenetelmät astuivat voimaan. Verkkoyhtiöt valmistelevat parhaillaan Energiavirastolle toimitettavia kehittämissuunnitelmia, mutta jo julkistettujen aineistojen perusteella voidaan todeta, että verkkoyhtiöiden investoinnit ovat uhattuina – rahat eivät riitä tarpeellisiin investointeihin.
Kaupunkien sähköistyminen näkyy esimerkiksi sähköistyvän joukkoliikenteen ja henkilöautoilun kautta, mutta myös sähköistyvän kaukolämmön ja uusiutuvan energian käytön yleistymisenä. Mitä enemmän kulutamme sähköä, sen vahvemmat sähkön jakeluverkot kaupunkimme tarvitsevat. Viimeisten vuosien aikana Energiakaupunkien sähkön jakeluverkkoyhtiöt ovat tehneet merkittäviä investointeja, mutta nyt kestävään energiasiirtymään tähtäävä työ uhkaa pysähtyä.
Tarve sähköverkkojen kehittämiseen ylittää nykyiset Energiaviraston sallimat voimavarat.
Uusien valvontamenetelmien lopputuloksena sähkön jakeluverkkoyhtiöiden investointikyky näyttää heikentyvän rajusti. Syynä tähän on muun muassa verkkoyhtiöiden tasearvojen jäädyttäminen, mikä vaikeuttaa niiden mahdollisuuksia käyttää näitä arvoja velkojen vakuutena tai kasvattaa liikevaihtoa.
Tämä kehitys on potentiaalinen uhka kestävälle siirtymälle. Tarve integroida uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa sekä teollisuuden suurenergiaprojekteja kaupunkiverkkoihin, edellyttää moderneja ja kestäviä sähköverkkoja. Ilman asianmukaisia päivityksiä verkkojen kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin, mikä voi johtaa liittymien pullonkauloihin tai jopa sähkökatkoksiin ja muihin ongelmiin.
Kun sähköverkkoyhtiöt eivät kykene investoimaan uusiin siirtojohtoihin tai päivittämään vanhoja verkkoja, kestävän siirtymän toteutuminen on vakavasti uhattuna. Laskentamallin muutos näyttää johtavan siihen, että monet yhtiöt ovat joutuneet leikkaamaan tai lykkäämään investointejaan. Lukitut sähköverkkojen arvot tekevät uusien investointien rahoittamisesta vaikeaa, mikä voi viivästyttää tai jopa estää innovatiivisia energia-alan hankkeita. Sääntelymuutoksen tavoitteena on ollut hillitä kuluttajahintojen nousua, mutta sen kielteiset vaikutukset voivat itse asiassa heikentää sekä palvelutasoa että luotettavuutta. Energiaviraston olisi tärkeää uudelleenarvioida valvontamallejaan siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon kestävän siirtymän vaatimat investoinnit.
On välttämätöntä, että regulaattori, lainsäätäjät ja energia-alan toimijat työskentelevät yhdessä löytääkseen ratkaisuja, jotka turvaavat sähköverkkojen riittävyyden ja luotettavuuden. Sähköverkkoyhtiöille on annettava mahdollisuus kehittää infrastruktuuriaan niin, että se tukee kestävää kasvua ja innovaatioita.
Tämä olisi järkevää tehdä ennen kuin maito on maassa ja visio Suomesta puhtaan energian suurvaltana jää vain uneksi.
