Syynä ovat muun muassa nopea inflaatio ja EKP:n korkopolitiikka, joka korkojen nousuvaiheessa iskee Suomeen enemmän kuin moniin muihin Euroopan maihin.
Oman mausteensa talouden näkymiin heittävät vaaleihin valmistautuvat poliitikot, jotka ovat innostuneet huonosti kohdennettuihin sähkötukiin valmiiksi alijäämäisessä valtiontaloudessa.
Vuoden ensimmäisessä talouskatsauksessaan Hypo ennustaa Suomen talouden vajoavan loivaan taantumaan, jossa bruttokansantuote laskee tänä vuonna 1,0 prosenttia.
Talouskehitys näyttää kuitenkin vain torkahtavan ja sen mukaan taantuma helpottaisi vuoden loppupuolella, mikä kääntäisi kehityksen 1,0 prosentin kasvuun jo vuonna 2024.
– Taantuman tuska helpottaa loppuvuodesta, kun tarmokkaat työmarkkinat toimivat talouden tukipilarina. Kuluttajat kokevat työttömyyden uhkaavan yleisesti, mutta yllättäen omalla kohdalla uhka nähdään yhä pienemmäksi kuin neljä vuotta sitten ennen koronakriisiä ja sotaa, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo tiedotteessa.
Kriisejä edeltäneiden vuosien melko matala parin prosentin kasvu-ura jää kuitenkin tällä kehityksellä kauas.
Sähkötuet maksetaan velalla
Hypon mukaan eduskuntavaalien jännite sähköistää taloudenpitoa vaarallisesti, sillä poliitikot ovat innostuneet mitä erilaisempiin avustuksiin.
– Itse asiassa kuluttajia tuetaan tässä ja nyt heidän omilla rahoillaan, sillä julkisen talouden alijäämää ja tulevia leikkaustarpeita kerrytetään tuleville vuosille. Sähkötukiviidakossa myös lomamökit ja kakkoskodit saavat avustuksensa, vaikka tukien pitäisi auttaa akuutin vaiheen yli vain heikoimmassa asemassa olevat, Juho Keskinen huomauttaa.
Korkealle nousseet lämmityskustannukset ja ruuan kallistuminen rasittavat etenkin pienituloisia, joiden budjetista perustarpeet haukkaavat leijonanosan.
Keskisen mukaan kokonaisuudessaan valtion kassasta tultaneen vaalikiimassa jakamaan sähkötukiin ainakin 1–2 miljardia euroa, kun valtiontalous on jo valmiiksi kuralla koronan jäljiltä.
Korkojen nostopolitiikka sorsii Suomea
Euroopan keskuspankin korkopolitiikka voi painaa Suomen taloutta osaltaan muita maita pahempaan taantumaan. Meillä asuntolainat on 95-prosenttisesti sidottu vaihtuviin euribor-korkoihin, jolloin EKP:n korkojen nostot välittyvät Suomeen nopeammin ja heikentävät kasvunäkymiä enemmän kuin kiinteäkorkoisissa maissa.
– Korkojen historiallisen nopean nousun vuoksi Suomessa asuntojen arvot laskevat ja osakesijoitusten arvot ovat jo laskeneet, jolloin meillä yksityinen kulutus laskee entisestään nk. varallisuusvaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan ihmisillä on tapana kuluttaa enemmän, kun he kokevat omaisuutensa arvon nousevan ja vastaavasti vähemmän, kun he havaitsevat varallisuutensa laskevan, etenkin jos se tapahtuu odottamattomasti, Keskinen huomauttaa.
