Joulukuun 2026 sähköfutuuri on noussut kevään noin 7,50 sentistä lähes 11,5 senttiin kilowattitunnilta maalis-syyskuun aikana. Nousua on noin 50 prosenttia. Loppuvuosi näyttää selvästi kalliimmalta kuin alkuvuoden toteutunut keskihinta, noin 8,0 senttiä kilowattitunnilta.
Hinnannousu näkyy suoraan sekä pörssisähkösopimuksella olevien kuluttajien laskuissa että yritysten energiakustannuksissa loppuvuoden ja talven aikana.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan taustalla on useampi samanaikainen tekijä: heikko vesitilanne, kansainvälinen kaasumarkkina ja ydinvoimaloiden huoltoseisokit.
Norjassa heikko vesitilanne
Fingrid ei määritä eikä ennusta sähkön hintaa, muistuttaa yhtiön sähkömarkkinoista ja EU-integraatiosta vastaava päällikkö Maarit Uusitalo.
– Sähkön hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaisesti, hän sanoo Verkkouutisille.
Päivittäinen hinta syntyy sähköpörssissä myyjien ja ostajien tarjouskäyrien perusteella, kun taas pidemmän aikavälin hintaodotukset – kuten joulukuun futuuri – perustuvat markkinatoimijoiden tekemiin futuurikauppoihin.
Uusitalon mukaan nousseisiin futuurihintoihin vaikuttaa ennen kaikkea vesitilanne: erityisesti Pohjoismaiden eteläisten osien vesivarastot ovat tällä hetkellä heikot.
Muiden markkinatoimijoiden seurantatietojen mukaan pohjoismainen vesitase on ollut alkuvuoden aikana ajoittain kymmenen vuoden heikoimmalla tasolla, ja Etelä-Norjassa vesitilanne on paikoin huonoin kahteen vuosikymmeneen. Tätä taustaa vasten hintakehitys ei ole yllättävää.
Toinen tekijä tulee kauempaa: Hormuzinsalmen tilanne heijastuu Keski-Euroopan kaasun hintaan, ja yhteisillä sähkömarkkinoilla kaasun hinta voi välillisesti nostaa myös Pohjoismaiden sähkön hintaa.
Tarjontapuolella nousuun ovat vaikuttaneet myös tiedossa olleet ydinvoimaloiden huoltoseisokit sekä Suomessa että Ruotsissa, jotka osuvat syyskaudelle juuri siihen ajankohtaan, jolloin lämmityskauden alkaminen muutenkin nostaa kulutusta.
Talven tehotilanne selviää syyskuun lopussa
Fingrid julkaisee arvionsa talven tehotilanteesta syyskuun loppupuolella. Arvio kertoo, riittääkö Pohjoismaissa tuotantokapasiteettia kylmimpinä ja tuulettomimpina jaksoina, jolloin sähkön kysyntä on suurimmillaan ja tuotannon riippuvuus säästä näkyy voimakkaimmin.
Uusitalon mukaan pidemmän aikavälin hintaodotukset perustuvat markkinatoimijoiden tekemiin futuurikauppoihin. Joulukuun futuurien nousu heijastaa suoraan sitä, millaista hintaa energiaintensiiviset ja sähkön hankintaansa suojaavat yritykset ovat valmiita loppuvuodesta maksamaan.
Käytännössä pörssisähköllä tai osittain suojaamattomalla sopimuksella toimiva yritys kohtaa syksyllä ja talvella sekä korkeamman keskihinnan että aiempaa suuremmat päiväkohtaiset heilahtelut, mikä vaikeuttaa energiakustannusten budjetointia.
Kuluttajalle näkyy suurempi vaihtelu
Sähkömarkkinassa on nykyisin paljon säästä riippuvaa tuotantoa – aurinkoa, tuulta ja tietyssä määrin myös vesivoimaa. Tämän vuoksi sähkön hinta voi vaihdella voimakkaasti sekä vuorokauden sisällä että päivien välillä.
Kulutus on tyypillisesti lämmityskaudella syksyllä ja talvella korkeampaa kuin kesällä. Uusitalon mukaan kulutuksen kasvusta on nyt myös merkkejä.
– Kuluttaja voi suojautua hintavaihtelulta kiinteähintaisella sähkösopimuksella, Uusitalo muistuttaa.
Sähkön hinta muodostuu Nord Poolin vuorokausimarkkinoilla tunti kerrallaan. Kunkin tunnin markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella siten, että kysynnän kattamiseen tarvittavan kalleimman hyväksytyn tuotantotarjouksen hinta määrittää kyseisen tunnin markkinahinnan. Kun halpaa tuotantoa on niukasti tarjolla suhteessa kysyntään, markkinoille joudutaan ottamaan kalliimpia tuotantomuotoja, mikä nostaa kyseisen tunnin sähkön hintaa.