Talven lähestyessä nouseva sähkön hinta huolestuttaa monia. Norjassa kotitalouksia on suojattu hintapiikeiltä järjestelmällä, jossa sähkö maksaa kuluttajalle noin viisi senttiä kilowattitunnilta markkinahinnasta riippumatta.
Ratkaisulla on kuitenkin hintansa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK varoittaa, että Norgespris-järjestelmän kustannukset voivat nousta Norjassa tänä vuonna euroissa mitattuna miljarditasolle.
Norja otti takuuhinnan käyttöön vuonna 2025. Kun sähkön markkinahinta nousee noin viiden sentin kilowattituntihinnan yläpuolelle, valtio maksaa erotuksen sähköyhtiölle. Jos markkinahinta puolestaan jää takuuhinnan alle, erotuksen maksaa kuluttaja.
EK nostaa Norjan kokemuksen esiin, kun sähkön hintapiikeistä ja mahdollisista keinoista suojata kotitalouksia keskustellaan myös Suomessa.
Järjestön energia- ja ilmastopolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Arttu Karila arvioi analyysissaan, että takuuhinta voi tuoda kuluttajalle ennustettavuutta mutta samalla synnyttää uusia kustannuksia ja ongelmia sähköjärjestelmään.
Suomessa pörssisähkön hinta voi nousta teoriassa jopa viiteen euroon kilowattitunnilta. Näin korkealle sähkön hinta ei todellisuudessa ole silti koskaan noussut.
Halpa sähkölasku ei poista kustannusta
EK:n mukaan sähkön markkinahinta ei ole pelkästään kuluttajan maksettavaksi tuleva summa. Se kertoo samalla siitä, milloin sähköä on runsaasti tarjolla ja milloin siitä on niukkuutta.
Jos kuluttaja maksaa sähköstä aina lähes saman hinnan, kannustin siirtää esimerkiksi lämmitystä tai sähköauton lataamista halvoille tunneille vähenee.
Tällöin kulutus ei reagoi samalla tavalla sähkömarkkinoiden tilanteeseen. EK:n mukaan muun sähköjärjestelmän on silloin joustettava enemmän, mikä voi pitkällä aikavälillä kasvattaa järjestelmän kustannuksia.
Hintatakuu voi järjestön mukaan vähentää myös kannusteita investoida energiatehokkuuteen, lämpöpumppuihin, energiavarastoihin ja älykkääseen automaatioon.
EK ei suosita mallia Suomelle
EK korostaa, ettei kaiken sähkönkulutuksen tarvitse joustaa. Esimerkiksi yhteiskunnan välttämättömiä toimintoja tai teollisia prosesseja ei ole järkevää pysäyttää yksittäisen kalliin sähkötunnin vuoksi.
Joustoa pitäisi sen sijaan löytää kohteista, joissa kulutusta voidaan siirtää ilman merkittävää haittaa. Kotitalouksissa tällaisia voivat olla esimerkiksi lämmitys ja sähköauton lataaminen.
EK:n johtopäätös on, ettei Norgesprisin kaltaista järjestelmää pitäisi ottaa Suomessa käyttöön.
Järjestön mukaan korkea sähkön markkinahinta ei katoa sillä, että kuluttajan laskussa näkyvä summa rajataan pienemmäksi. Norjan järjestelmässä valtio maksaa erotuksen, jolloin kustannus jää lopulta veronmaksajien kannettavaksi.
Kotitalouksille ennustettavuutta voidaan EK:n mukaan tarjota myös kiinteähintaisilla sähkösopimuksilla. Älykäs automaatio voi puolestaan siirtää sähkönkäyttöä edullisemmille tunneille ilman, että kuluttajan tarvitsee itse seurata hintoja jatkuvasti.
LUE MYÖS:
Jopa yli viisi euroa kilowattitunnilta – Näin korkealle pörssisähkön hinta voi nousta