Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erillisopetusta pitää vähentää tuntuvasti ja suomen kielen oppiminen siirtää nykyistä vahvemmin yhteisiin opetusryhmiin.
Näin esittää ekonomisti Sanna Kurronen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle laatimassaan analyysissa.
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppimiserot ovat Suomessa kansainvälisesti poikkeuksellisen suuria. PISA-tuloksissa ero säilyy suurena myös oppilaiden sosioekonomisen aseman ja kotikielen huomioimisen jälkeen. Ongelma ei poistu myöskään Suomessa syntyneiden toisen polven maahanmuuttajien kohdalla.
Kurrosen mukaan yksi mahdollinen syy on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden laaja eriyttäminen muista oppilaista. Suomessa oppilas voi opiskella erillisissä ryhmissä valmistavassa opetuksessa, suomi toisena kielenä eli S2-opetuksessa, oman äidinkielen opetuksessa sekä oman uskonnon opetuksessa.
– Suomi epäonnistuu nykyisellään maahanmuuttajataustaisten lasten kouluttamisessa. Siihen ei ole varaa. Maahanmuuttajien eristäminen omiin ryhmiinsä oppimaan todennäköisesti heikentää heidän kiinnittymistään suomalaiseen yhteiskuntaan ja on osaltaan oppimistuloksia alentava tekijä. Maahanmuuttajien parempi koulumenestys ja pärjääminen yhteiskunnassa edellyttävät paitsi tukea suomen kielen oppimiseen, myös vaatimustason nostoa ja oppimista vertaisilta. Tämä mahdollistaa lopulta korkeamman koulutustason ja paremman työllisyyden maahanmuuttajataustaisille Suomessa, Kurronen sanoo tiedotteessa.
Analyysissa esitetään, että suomen kielen lisätuki järjestettäisiin muun opetuksen yhteydessä. Valmistava opetus rajattaisiin lyhyeksi ja tilapäiseksi, ja muiden kuin kotimaisten kielten oman äidinkielen opetuksesta luovuttaisiin. Myös erillisistä uskontoryhmistä siirryttäisiin kaikille yhteiseen uskontotietoa ja etiikkaa käsittelevään opetukseen.
Esimerkiksi Espoossa vuonna 2025 Suomessa syntyneistä vieraskielisistä kuudesluokkalaisista 81 prosenttia osallistui S2-opetukseen. Kurrosen mukaan tavoitteen pitäisi olla, että myös suomea heikommin osaava lapsi opiskelee mahdollisimman nopeasti muiden oppilaiden kanssa ja saa tarvitsemansa kielituen siellä.
Saksassa pakolaislapsista tehty tutkimus tukee yhteisiin luokkiin nopeaa siirtymistä. Suoraan tavallisiin koululuokkiin sijoitetut ja siellä kielitukea saaneet alakouluikäiset oppivat saksaa nopeammin ja menestyivät myöhemmin myös matematiikassa ja englannissa paremmin kuin valmistavaan opetukseen osallistuneet.
– Kieltä opitaan myös välitunnilla, ryhmätöissä ja kavereilta. Kyse ei ole tuen vähentämisestä vaan sen suuntaamisesta niin, että lapsi saa samalla sekä tarvitsemansa kielituen että mahdollisimman paljon yhteistä arkea muiden lasten kanssa, Kurronen sanoo.