S-Pankin talousennusteessa ekonomisti Janne Ronkanen näkee talouskasvun piristymistä enteileviä merkkejä. Näkymiä kuitenkin sumentaa monet maailmanpolitiikasta nousseet riskit. Tästä huolimatta suunta on kohti talouskasvun elpymistä.
Suomen talous pääosin kasvoi viime vuonna, mutta viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote (BKT) pysyi lähes ennallaan.
Koko viime vuonna BKT supistui 0,1 prosenttia. S-Pankin ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ennustetta on laskettu, sillä edellinen ennuste oli 1,5 prosenttia. Odotamme BKT:n kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2026.
– Korkojen lasku on luonut hyvät edellytykset kulutuksen ja investointien elpymiselle. Geopoliittinen epävarmuus haastaa kuitenkin paremman kasvuvaihteen käynnistymistä Suomen taloudessa, Ronkanen tiivistää.
Kotitalouksien rahatilanne paranee
Suomalaisten taloustilanne on kohenemassa ja reaalipalkat nousevat. Myös kotitaloudet itse arvioivat rahatilanteensa aiempaa paremmaksi. Tästä huolimatta kuluttajien luottamus on toistaiseksi pysynyt vaimeana ja kulutus varovaisena.
Kotitalouksien ostovoima on ollut kasvussa, ja erityisesti omaisuustulot kasvoivat vuoden 2024 aikana. Kotitalouksien säästämisaste on kuitenkin noussut ja oli vuoden 2024 lopussa 4,4 prosenttia. Nyt säästäminen on tasolla, joka puoltaa kasvavien tulojen suuntautumista jatkossa enemmän myös kulutukseen.
Samalla korkojen lasku on jatkunut. Pienenevien korkomenojen myötä asuntovelallisille kotitalouksille jää taas enemmän varoja muuhun käyttöön, mikä osaltaan tukee yksityisen kulutuksen näkymiä.
– Kaiken kaikkiaan suomalaisten kotitalouksien taloudellinen tilanne on nyt piristymään päin. Myös lainaa ollaan taas aiempaa halukkaampia nostamaan – kotitalouksien lainannostoaikeet ovat nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2022 alun, Ronkanen kertoo.
Ronkanen ennustaakin yksityisen kulutuksen kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia. Vuonna 2026 kulutusnäkymä kohenee vielä lisää ja S-Pankki ennustaa yksityisen kulutuksen kasvun vauhdittuvan 1,6 prosenttiin.
Työmarkkinoiden käänne lähestyy ja asuntomarkkinat elpyvät maltillisesti
Työmarkkinoiden kehitys oli vuoden 2024 lopussa aiempia arvioitamme heikompaa, tästä johtuen S-Pankki nostaa työttömyysasteen ennusteitaan ylöspäin. Ennustamme työttömyysasteen olevan tänä vuonna keskimäärin 8,7 prosenttia ja vuonna 2026 keskimäärin 7,9 prosenttia.
– Työmarkkinat heikentyivät syksyn 2024 aikana odotettua enemmän, mutta käänne parempaan on odotuksissamme kevään 2025 aikana, Ronkanen toteaa.
Todennäköisimmät negatiiviset riskit myös työmarkkinoille tulevat tällä hetkellä kansainvälisestä taloudesta ja maailmanpolitiikasta. Toisaalta sotatoimien mahdollisella päättymisellä Ukrainassa olisi varmasti myönteisiä vaikutuksia niin yritysten kuin kuluttajien tunnelmiin.
Asuntomarkkinat elpyvät maltillisessa tahdissa. Korkojen laskun positiiviset vaikutukset ovat näkyneet asuntokaupan hienoisena vilkastumisena. Tämä ei ole samassa määrin heijastunut asuntojen hintoihin, jotka laskivat viime vuonna 3,3 prosenttia.
Pankki laskee ennustettaan vanhojen osakeasuntojen hintojen noususta tänä vuonna 2,0 prosenttiin aiemmasta 3,0 prosentista. Vuonna 2026 odotamme hintojen nousevan 3,0 prosenttia.
Inflaatio pysyy varsin maltillisena, investoinnit elpyvät vähitellen
Suomessa inflaatio oli viime vuonna keskimäärin 1,6 prosenttia. S-Pankki ennustaa inflaation hidastuvan tänä vuonna 1,2 prosenttiin, mutta kiihtyvän jälleen vuonna 2026 1,8 prosenttiin, kun korkojen laskun inflaatiota hillitsevät vaikutukset pääosin katoavat.
Inflaatio on ollut Suomessa viime kuukausina hidasta. Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti oli helmikuussa maltilliset 0,5 prosenttia. Hitaaseen inflaatiovauhtiin vaikuttaa tällä hetkellä etenkin korkojen lasku.
– Kuluttajien arvioiden ja todellisen inflaatiovauhdin välillä on usein eroa, ja kuluttajat arvioivat tyypillisesti inflaatiovauhdin olevan todellista tasoa korkeammalla. Helmikuussa kuluttajien arvio inflaatiosta oli peräti 5,5 prosenttia, vaikka Tilastokeskuksen tilastoima kuluttajahintainflaatio oli vain 0,5 prosenttia, Ronkanen huomauttaa.
Kokonaisinvestoinnit kääntyvät tänä vuonna kasvuun. Asuinrakentamisen vaikeasta tilanteesta huolimatta monilla muilla investointierillä lähiajan näkymät ovat selvästi paremmat. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat kokonaisuudessa tänä vuonna 1,0 prosenttia ja ensi vuonna 5,0 prosenttia.
Suomen tavaraviennin volyymi heikentyi vuoden 2024 lopulla, mutta palveluvienti oli koko vuoden ripeässä kasvussa, mikä tuki kokonaisvientiä. Tavaraviennin näkymä kohtaa tällä hetkellä epävarmuuksia Yhdysvaltain presidentti Trumpin uhattua EU-maita tuontitulleilla.
Korkonäkymiin kohdistuu epävarmuutta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin politiikkalinjaukset ja tulliuhkaukset ovat muuttaneet jonkin verran myös euroalueen korkonäkymiä. Trumpin ajaman politiikan enteillään olevan inflaatiopaineita nostattavaa, mikä todennäköisesti heijastuu myös euroalueen tilanteeseen.
Toistaiseksi Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskut ovat jatkuneet. Vuoden 2025 alussa euroalueen inflaatio oli kuitenkin hieman markkinaodotuksia nopeampaa. Viime aikoina epävarmuus inflaatio- ja korkonäkymiin liittyen on muuttunut suureksi.
– Odotamme EKP:n laskevan ohjauskorkoaan vielä kerran tänä vuonna, jolloin EKP:n talletuskorko olisi vuoden lopussa 2,25 prosenttia. Tämän myötä talletuskorko asettuisi tukevammin niin sanotulle neutraalille tasolle. Siten korkotaso ei olisi enää euroalueen taloudellista toimeliaisuutta rajoittavalla tasolla, mutta ei myöskään elvyttäisi taloutta, summaa Ronkanen.
Arvioimme euriborkorkojen laskevan tänä vuonna enää vain hieman maaliskuun puolivälin tasoiltaan.
