Tänään ruplan kurssi nousi suhteessa dollariin 1,7 prosenttia. Nyt yhdellä dollarilla saa 55,44 ruplaa, kertoo CBS News. Tämä tarkoittaa sitä, että rupla on noussut tämän vuoden aikana 40 prosenttia. Se on nyt parhaiten menestynyt valuutta maailmassa.
– Tilanne on erittäin poikkeuksellinen, sanoo Harvardin yliopiston pääomiin erikoistunut taloustieteen professori Jeffrey Frankel CBS:lle.
Venäjän tehtyä suurhyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta ruplan arvo romahti nopeasti. Matalimmillaan ruplan arvo oli 7. maaliskuuta, jolloin sillä sai 0,7 dollarisenttiä.
Rupla ei kuitenkaan ole nyt vapaasti vaihdettava valuutta ja se toimii normaalien markkinasääntöjen ulkopuolella. Venäjä aloitti valuuttansa tukitoimet ostamalla ensin valuuttavarannoillaan ruplia markkinoilta. Sitten rajattiin valuutanvaihto-oikeutta.
Venäjä on kieltänyt myymästä maan valuuttaa, joten ulkomaalaiset toimijat ja yritykset eivät ole voineet vaihtaa rupliaan muihin valuuttoihin. Venäjältä vetäytyvät ulkomaalaiset yritykset eivät voi realisoida Venäjän-investointejaan. Huhtikuun alusta lähtien Venäjä on vaatinut ”epäystävällisiä” maita maksamaan öljy- ja kaasutoimituksistaan ruplissa, mikä on entisestään vahvistanut ruplaa.
Kun rupla on vahvistunut, venäläiset ovat uskaltaneet tallettaa rahansa takaisin venäläispankkeihin, mikä on myös vastaavasti vahvistanut ruplaa.
Raaka-aineiden ja energian hinnat ovat ennätyskorkealla ja esimerkiksi Euroopan unionin jäsenmaiden energiasta Venäjälle 24. helmikuuta jälkeen maksamat yli 61 miljardia euroa ovat vahvistaneet ruplaa. Venäjän kauppatase on roimasti positiivinen, kun se edelleen vie raaka-aineita, muttei pakotteiden takia voi enää tuoda.
– Raaka-aineiden hinnat ovat aivan huipussaan ja vaikka Venäjän viennin määrä on suuresti vähentynyt pakotteiden ja tuontikieltojen takia, on raaka-aineiden hinnannousu enemmän kuin kompensoinut tämän pudotuksen viennissä, sanoo Oxford Economicsin pääekonomisti Tatiana Orlova.
Lisäksi venäläisten vientitoimijoiden tulee tästä viikosta lähtien muuttaa 50 prosenttia voitoistaan rupliksi. Aiemmin vaatimus oli peräti 80 prosenttia. Kyse on siis paljolti Venäjän valtion toteuttamasta ruplan keinotekoisesta vahvistamisesta.
– Vaikka kyseessä ei ole markkinaehtoinen valuuttakurssi, on ruplan vakaus samanaikaisesti ”aitoa” siinä mielessä, että se johtuu Venäjän saamista kaikkien aikojen suurimmista valuuttatuloista, sanoo Kansainvälisen rahoitusinstituutin (IIF) apulaisjohtaja Elina Ribakova.
Ruplan vahvistamisesta on tullut Venäjälle poliittinen missio, jonka tarkoitus on osoittaa, etteivät pakotteet ole vaikuttaneet Venäjään. Tätä myös Vladimir Putin juuri korosti Pietarin talousfoorumissa.
Kysymys onkin kauan tämä voi jatkua, koska kyse ei ole pysyvästä trendistä. Raaka-aineiden ja energian hinnat eivät ole pysyvästi huipussaan. Venäjällä on kova inflaatio, mikä luo venäläisille painetta saada rahansa Venäjän ulkopuolelle. Pakotteet voivat johtaa tuotannon jämähtämiseen ja ulkomaisten investointien puute heikentää vuosilla Venäjän talousnäkymiä. Jo pelkästään tänä vuonna Venäjän talouden ennustetaan kutistuvan 15 prosentilla.
Myöskään Venäjän keskuspankki ja sen ekonomistit eivät ole innostuneita vahvasta ruplasta, Keskuspankki on yrittänyt höllentää rahapolitiikkaansa muun muassa laskemalla korkotasoa. Myös Venäjän apulaispääministeri Andrei Belusov sanoi hiljattain, että hänen mielestään dollarin arvon tulisi olla 70-80 ruplan tienoilla.
– Venäjän keskuspankki yrittää löysätä pääomaan kohdistettuja rajoitteita, koska se pelkää ruplan olevan liian vahva. Mutta keskuspankki on tiukassa paikassa. Jos he jatkavat höllentämistä, saattaa Venäjään kohdistua pääomapako. Aiemmissa kriiseissä peräti 200 miljardia dollaria poistui maasta vain muutamassa kuukaudessa, sanoo Ribakova.
