Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan Naton jäsenmaana Ruotsi aikoo osallistua puolustusliiton yhteiseen ohjuspuolustukseen sekä ilmatilan valvontaan Baltiassa ja tarvittaessa myös Mustallamerellä ja Islannissa. Lisäksi Ruotsi varautuu lähettämään maajoukkoja Baltian maiden turvaksi.
Ruotsin sotilasjohdolle Kristerssonin Sälenin turvallisuuskonferenssissa esittämät linjaukset eivät tulleet yllätyksenä, vaan toimintaa Itämeren toisella puolella on suunniteltu ruotsalaisesikunnissa jo pitkään. Tärkeässä roolissa ovat Ruotsin puolustushallinnon Saabilta tilaamat Global Eye -johto- ja valvontakoneet, joiden on määrä olla luovutusvalmiina vuonna 2027.
– Olemme jo nyt vahvoja hävittäjäpuolella, ja meillä on hyvä sensoriketju maassa. Nyt rakennamme ilmasta käsin toimivaa sensorikokonaisuutta, jonka keskiöön Global Eye sijoittuu, Ruotsin
puolustusvoimien tuore operaatiopäällikkö ja entinen ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Carl-Johan Edström kertoo Svenska Dagbladetille (SvD).
Global Eye -koneiden luvataan tarjoavan vahvaa ennakkovaroitus- ja taistelunjohtosuorituskykyä ilmaan, merelle ja maahan sekä tuottavan ajantasaista informaatiota kaikkien puolustushaarojen käyttöön.
”Olemme valmiina jo nyt”
Ruotsin maavoimien osalta Nato-jäsenyyden velvoitteet merkitsevät Edströmin mukaan sitä, että prikaatien määrä on nostettava nykyisestä kahdesta neljään, kuten puolustusvoimien komentaja, kenraali Micael Bydén on jo aiemmin esittänyt. Baltiaan Ruotsin olisi kyettävä SvD:n mukaan lähettämään kaksi prikaatia. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin perustettavat prikaatit saavuttavat täyden toimintavalmiuden.
– Meillä on erittäin päteviä maavoimien yksiköitä, joilla on kokemusta monista kansainvälisistä operaatioista, eikä yhden tai muutaman komppanian lähettäminen muodostuisi nytkään ongelmaksi, Edström toteaa.
Meri- ja ilmavoimilla järjestelmät, joita tarvitaan reaaliaikaiseen yhteistoimintaan muiden Itämeren ympärillä sijaitsevien Nato-maiden kanssa, ovat SvD:n mukaan käytössä jo nyt tai viimeistään lähitulevaisuudessa.
Merivoimien lähin vastine Global Eye -hankkeelle ovat signaalitiedustelualukset HMS Orion ja Artemis, jotka yhdessä Ruotsin neljän sukellusveneen kanssa tarkkailevat Venäjän sotilaallista
toimintaa sekä Itämeren pinnalla että sen alla. Viittä Visby-luokan korvettia ollaan parhaillaan varustamassa nykyaikaisilla ilmatorjuntajärjestelmillä.
– Puolustussuunnittelun osalta Nato-jäsenyys merkitsee paljon työtä. Merivalvontaa on kuitenkin lisätty jo useiden vuosien ajan toimintaympäristön tilanteen vuoksi, merivoimien viestintäpäällikkö Jimmie Adamsson sanoo.
Muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ei hänen mukaansa havahduttu vasta Venäjän aloitettua viime helmikuussa avoimen hyökkäyksensä Ukrainaan, vaan toiminnan terävöittäminen on alkanut jo paljon ennen sitä.
