[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ruokadiplomatia” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ruoka voi olla rauhanrakentaja valtioiden ja kansojen välillä, josta kaksi viikkoa sitten kirjoittamani tarina kylmästä nuudelikeitosta oli yksi hyvä esimerkki. Lyhyeksi hetkeksi se nousi rauhansymboliksi sekä valtioiden johtajien että kansojen välillä.
Valtioiden välillä ruoka on pehmeää diplomatiaa, jota maailmalla myös kulinaaridiplomatiaksi (engl. culinary diplomacy) kutsutaan. Tällainen valtioiden välinen korkean tason gastronominen vuoropuhelu on esimerkiksi diplomaattipäivällisiä, joilla vieraille esitellään oman maan ja kulttuurin gastronomista osaamista.
Kyllä mekin tämän osaamme. Esimerkiksi viime vuonna, kun Suomi juhli 100-vuotissyntymäpäiviään, suurlähetystöt eri puolilla maailmaa tarjosivat Suomi 100 –illallisia. Neljän ruokalajien menut olivat lähetystöille suunnitelleet keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas. Vieraat saivat maistella muun muassa savumuikkua, lohta tervapastillikastikkeella, riimihärkää, metsäsienisalaattia ja tietysti perunaa ja pullaa. En päässyt niitä maistelemaan, mutta kuvausten perusteella maailmalle levinnut Suomikuva ei ollut yhtään hassumpi.
Diplomaattipäivälliset tavoittavat kuitenkin verrattain pienen osan ihmisistä, ja monet valtiot ovatkin laajentaneet ruokadiplomatiansa kattamaan huomattavasti suuremman yleisön. Kulinaaridiplomatian rinnalle on lanseerattu maanläheisempi gastrodiplomatia-termi (engl. gastrodiplomacy). Toisin kuin diplomaattitasolla toteutetut hienot päivälliset, gastrodiplomatia toimii ruohonjuuritasolla meidän tavallisten kaduntallaajien kesken.
Thaimaa oli ensimmäinen maa, jossa maan ruokakulttuuri otettiin osaksi valtion virallista maakuvan rakentamista, ja Thaimaan valtio muun muassa tukee laadukkaiden Thairavintoloiden toimintaa maailmalla. Sittemmin useat muut maat, niiden joukossa myös pohjoismainen keittiö, ovat ottaneet oman maansa ruokakulttuurin aktiivisen levittämisen kansainväliseen tietoisuuteen. Gastrodiplomatia voi olla ensimmäinen askel hyväksyvän ja suvaitsevaisen keskinäisen suhteen luomisessa ihmisten välillä.
Vakavasti ruoan ja ruokakulttuurin roolia rauhan rakentajana on pohtinut muun muassa professori Johanna Mendelson Forman. Hän on yhdistänyt Konfliktikeittiö-kurssillaan (Conflict CuisineTM ) Washingtonissa konfliktiteorioiden opetuksen etnisiin keittiöihin ja näiden kahden väliseen yhteyteen. Ruoan ja ruokakulttuurin rooli konflikteissa on hänen mukaansa yhdistelmä antropologiaa, historiaa, taloustiedettä ja konfliktiteoriaa.
Konfliktien yhteydessä ruoka on eloonjäämisen ehto, mutta myös tärkeä taloudellisen toiminnan muoto kriisienkin keskellä. Pakolaisille se on usein ainoa yhteys taakse jääneeseen kotiin, ja uudessa kotimaassa usein myös uusi elinkeino. Oman ruokakulttuurin esittely on myös yhteyden luomista uudessa yhteisössä.
Ruohonjuuritason ruokadiplomatia on tehokas tutustumiskeino vieraisiin kulttuureihin myös valtioiden johtajille. Donald Trump ei ehkä halua meksikolaisia lähelleen, mutta varmaan meksikolaiset tacot maistuvat hänellekin. Siitä se lähtee!
Lisää luettavaa:
http://publicdiplomacymagazine.com/wp-content/uploads/2014/02/GASTRODIPLOMACY-PDF.pdf
Johanna Mendelson Forman ja Conflict CuisineTM, American university, School of International Service, https://www.american.edu/sis/faculty/johannam.cfm[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” gap=”20″ css=”.vc_custom_1507226534378{margin-top: 20px !important;margin-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1507226750376{margin-bottom: 20px !important;}”]
Lisää Ruoka&viini-artikkeleita
[/vc_column_text][vc_basic_grid post_type=”post” max_items=”-1″ style=”lazy” items_per_page=”6″ show_filter=”yes” element_width=”6″ gap=”20″ filter_style=”default-less-rounded” filter_default_title=”Kaikki” grid_id=”vc_gid:1517746399344-cf09457d-13fc-6″ taxonomies=”222, 223″ filter_source=”post_tag”][/vc_column][/vc_row]