Euroopassa on vastattu koronaviruksen omikronmuunnoksen leviämiseen vauhdittamalla kolmatta rokotuskierrosta, sillä uuden tehosteannoksen arvioidaan lisäävän suojavaikutusta sekä infektiolta että sairaalahoidon riskiltä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) painotti tiistaina Ylen A-studiossa, että rokotukset ovat edenneet Suomessa liian hitaasti. Hänen mukaansa kolmas annos on tärkeä, sillä kahdesti rokotettujen suoja on jo hiipumassa. Kuntia on kehotettu ottamaan työterveyshuollon voimavarat mukaan väestön suojaamiseksi.
Kuntakohtainen vaihtelu on ollut toistaiseksi suurta, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suositteli kolmatta annosta alle 18–59-vuotiaille jo joulukuun alussa.
Esimerkiksi Vantaalla ikäryhmään kuuluvat perusterveet pystyivät varaamaan rokotusaikoja puhelimitse jo kuun alkupuolella ja nyt myös verkkopalvelun kautta. Espoossa ja Helsingissä arvioidaan, että alle 60-vuotiaisiin perusterveisiin voitaisiin edetä vasta tammikuun puolella.
Asialla on kiire, sillä esimerkiksi Britanniassa omikronmuunnoksen aiheuttamien tartuntojen on arvioitu kaksinkertaistuvan kahden vuorokauden välein.
Vantaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelupäällikkö Piia Niemi-Mustonen kertoo, että kaupungin muita nopeampaan etenemiseen on useita eri syitä. Vantaa on antanut kolmansia annoksia jo noin 25 000 kappaletta.
– Emme ajaneet rokotustoimintaa syksyn hiljaisemman rokotustoiminnan aikana alas, vaan kohdensimme rokottajia jalkautuvaan rokotustoimintaan, pop up -pisteille sekä influenssarokotuksiin. Tämän vuoksi meillä oli osaavaa henkilöstöä olemassa, kun mahdollisuus kolmansien rokotusten käynnistämiseen avautui. Meillä on rokotustoiminnassa hyvä ja ketterä rokotustiimi, jolla on valmiudet nopeisiin muutoksiin, koronarokotuksista vastaava Piia Niemi-Mustonen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa Vantaalla on tehty tiiviisti laskelmia eri rokotusten tarpeessa olevasta kohderyhmästä eri ajankohtina, minkä pohjalta tulevaa toimintaa on suunniteltu.
– Meillä on ollut rokotustoiminnassa yksityisiä toimijoita tiiviisti kumppanina. Lisäksi olemme hyödyntäneet muita kuin terveydenhuollon ammattilaisia tehtävissä, mihin ei vaadita terveydenhuollon koulutusta, Niemi-Mustonen toteaa.
Yksityinen työterveyshuolto mukaan lähiviikkoina
Espoon terveyspalvelujen johtaja Markus Paanasen mukaan rokotustoiminnan kriittinen kohta on tällä hetkellä rokottajien saatavuus. Myös Helsinki on ilmoittanut työvoimapulasta ja vedonnut eläkkeellä tai muuten terveydenhuollon tehtävistä poissa oleviin ammattilaisiin ja opiskelijoihin, jotta nämä tulisivat rokottamaan.
– Pystymme lisäämään koko ajan henkilökuntaa rokotustoimintaan. Teemme pidempiä resurssivarauksia ostopalveluista varmistaaksemme riittävän rokotuskapasiteetin, Paananen toteaa.
Hän arvioi rokotusten edenneen Espoossa yleisesti ottaen hyvin, vaikka annosvälin lyheneminen on aiheuttanut jonkin verran ruuhkaa rokotuspisteillä. Yksityinen työterveyshuolto pyritään saamaan lähiviikkojen aikana mukaan koronarokotuksiin.
– Toimintamallissa HUS luovuttaisi rokotteet työterveyshuoltoyrityksille, jotka voisivat rokottaa asiakasyritysten työntekijöitä kotikunnasta riippumatta. Tavoitteena on, että toiminta voisi käynnistyä heti alkuvuodesta, Markus Paananen sanoo.