Huomiota herätti alkuvuodesta, kun Jere Karalahteen liittyvien huumausainekäräjien yhteydessä tuomion saanut päätekijä esiintyi oikeudessa Canada Goose -takeissa, vaikka hän eli virallisesti Kelan tuilla ja valtio maksoi hänen oikeusavustajansa. Louis Vuitton -laukkua kantanut miehen naisystävä, joka tuomittiin rahanpesusta, oli myös ilmoittautunut varattomaksi. Yhteiskunta kuittasi kaksikon oikeuskulut, kertoi Uuno-media tuolloin.
Omaisuuden menettämistä valtiolle koskevaa lainsäädäntöä ollaan kiristämässä vielä tänä vuonna. Oikeusministeriön asettaman työryhmän puheenjohtajana toiminut oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sampo Brander kommentoi suunniteltua uudistusta yleisellä tasolla.
Rikoksella saatu hyöty on jo nykyisin tuomittava menetetyksi valtiolle. Lisäksi rikostuomion yhteydessä voidaan tuomita menetetyksi sellaista omaisuutta, jonka katsotaan olevan alkuperältään rikollista, vaikka taustalla olevaa yksittäistä rikosta ei voida määrittää.
Uutta olisi se, että menettämisseuraamus voisi jatkossa koskea myös rikoksen esitutkinnassa löydettyä omaisuutta, vaikka mitään yksittäistä rikosta ei lopulta kyettäisi näyttämään toteen. Uudistus perustuu EU-direktiiviin sekä hallitusohjelman kirjaukseen.
– Jos esimerkiksi huumausainerikoksen esitutkinnan yhteydessä tehdään kotietsintä ja asunnosta löytyy poikkeavia omaisuuseriä kuten Rolexeja tai merkittävä määrä käteistä rahaa, niin tällä hetkellä omaisuutta ei voi menettää, ellei näyttö riitä mistään rikoksesta tuomitsemiseen, Brander kertoo Verkkouutisille.
– Jatkossa tällainen esitutkinnassa tunnistettu, alkuperältään rikolliseksi katsottu omaisuus voitaisiin viimesijaisesti tuomita menetetyksi valtiolle, vaikka omaisuuden haltijaa ei tuomittaisi mistään rikoksesta.
Syyttäjällä olisi alennettu näyttövelvollisuus tällaisen omaisuuden rikollisesta alkuperästä. Tämä tarkoittaisi, että näytön ei tarvitsisi olla yhtä vahvaa kuin rikoksesta tuomitseminen edellyttäisi. Näytön arvioinnissa keskeistä olisi se, onko omaisuus selvässä epäsuhdassa henkilön laillisiin tuloihin ja omaisuuteen nähden.
Lisäksi arvioinnissa voitaisiin antaa merkitystä esimerkiksi omaisuuden laadulle ja säilytystavalle, kuten sille, onko omaisuutta piiloteltu vaikkapa pakastimeen, patjan väliin tai dvd-levykoteloihin.
Vastaajan tulisi esittää selvitys
Jos syyttäjä kykenisi esittämään riittävän näytön omaisuuden rikollisesta alkuperästä, eikä vastaaja pystyisi esittämään uskottavaa, laillista alkuperää omaisuudelle, se voitaisiin tuomita menetetyksi valtiolle.
Vastaajalla, johon menettämisvaatimus kohdistetaan, olisi käytössään normaalit rikosoikeudenkäynnin oikeusturvatakeet, kuten oikeus tulla kuulluksi ja oikeus olla myötävaikuttamatta itseensä tai läheisiinsä kohdistuvien rikosepäilyjen selvittämiseen.
Uutta menettämisseuraamusta koskevassa tuomiossa ei yksilöitäisi, mistä rikoksesta omaisuus on peräisin, jonka vuoksi siinä ei myöskään otettaisi kantaa siihen, kuka rikoksen on tehnyt.
Perustuslakivaliokunta on Branderin mukaan jo aikaisemmin katsonut, että tietyn omaisuuden omistussuhteista ja alkuperästä voi yleensä parhaiten esittää näyttöä se, jonka hallusta omaisuus on tavattu.
Branderin mukaan jo vuosia sitten on todettu, että tavallinen rikoshyödyn menettäminen ei aina ole riittävä keino rikollisuuden torjumiseksi. Erityisesti tämä pätee suunnitelmalliseen talousrikollisuuteen, jossa usein erilaisilla järjestelyillä häivytetään omaisuuden alkuperää. Voi olla vaikea selvittää, mihin konkreettiseen rikolliseen tekoon omaisuus liittyy.
Ruotsissa samankaltainen laki on jo voimassa ja sillä pyritään vaikuttamaan etenkin jengirikollisuuteen, jossa nopea rikastuminen ja statussymboleilla leveily saattaa houkutella nuoria rikolliseen toimintaan.
– On äärimmäisen tärkeää, että rikoksella hankittu omaisuus saadaan otettua pois. Tämä on välttämätöntä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden houkuttelevuuden torjumiseksi, oikeusministeri Leena Meri kommentoi (ps.) viime joulukuussa.
Lyhyin vanhenemisaika 15 vuotta
Lisäksi työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että menettämisseuraamusten lyhyin vanhenemisaika olisi jatkossa 15 vuotta. Tämä perustuisi EU-direktiiviin.
Täytäntöönpanoviranomainen olisi poliisi tai Ulosottolaitos. Viime kädessä valtiolle päätynyt omaisuus voitaisiin myydä, hävittää tai ottaa valtion käyttöön.
Työryhmä ehdotti myös, että jos vastaaja selvästi karttaa oikeudenkäyntiä, syyttäjän vaatimus menettämisseuraamuksen tuomitsemisesta voitaisiin antaa tiedoksi kuuluttamalla, mikä on nykyisin riita-asioissa sovellettava viimesijainen tapa. Haastemiehen ei siis tarvitsisi jatkossa tavoittaa vastaajaa henkilökohtaisesti.
Helsingin käräjäoikeus toteaa työryhmämietinnöstä antamassaan lausunnossa, että keskeinen ongelma jo nykyisin rikoshyödyn poisottamisessa on se, että takavarikoitavaa varallisuutta ei useinkaan löydetä.
Sampo Branderin mukaan työryhmämietinnössä on ehdotettu, että omaisuuden jäljittäminen tulisi aloittaa kiireellisesti, jos kyse on järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä huomattavasta hyödystä.
– Lainsäädännöllä asiaa ei kuitenkaan voi loputtomasti ohjata.
Helsingin käräjäoikeus arvioi lausunnossaan, että rahanpesua koskevilla ehdotuksilla voi olla suuri käytännön merkitys. Lausunnon mukaan rahanpesurikokset ovat suhteellisen yleisiä esimerkiksi järjestäytyneen huumausainerikollisuuden yhteydessä.
Branderin mukaan rahanpesuun syyllistynyt voitaisiin jatkossa tuomita menettämään myös sinänsä laillista omaisuuttaan rahanpesua vastaava määrä, jos rahanpesun kohteena ollutta omaisuutta ei saada haltuun. Muutoksella olisi tarkoitus puuttua ammattimaiseen rahanpesuun. Jos tekijän rooli kokonaisuudessa olisi hyvin vähäinen, se voisi ohjata seuraamusta kohtuullisempaan suuntaan.
Lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa. Lakien on määrä tulla voimaan 23. marraskuuta.
LUE MYÖS:
Näin jengirikollisuus leviää, yhteyksiä jo satoihin laillisiin yrityksiin