Talouselämä selvitti mitkä ovat kilpailu- ja kuluttajaviraston tilastojen perusteella yleisimpiä asuntokaupan jälkeen nousseiden riitatapausten syitä ja millaisissa kohteissa näitä esiintyy yleisimmin.
Jutussa kerrotaan tarina asunnonostajista, jotka olivat luottaneet myyjän kuntotarkastusraporttiin, mutta kohdanneetkin jälkeenpäin mikrobiongelman talossa, johon olivat muuttaneet. Talo oli 1980-luvulla rakennettu omakotitalo. Paljastuikin, että edellinen omistaja ei ollut ketonut talossa aikaisemmin tapahtuneesta vesivahingosta kuntotarkastajalle, jolloin tätä ei mainittu raportissa.
Kauppalehden toimitus kävi läpi 100 KKV:lle tullutta yhteydenottoa ja yli 20 oikeuteen asti edennyttä riitatilannetta.
KKV:n ja oikeuden asiakirjoista kävi ilmi, että kuten tässä esimerkkitapauksessa, myös useassa muussa kiinteistöriitoja koskevassa tapauksessa toinen kaupan osapuolista ei ole ollut paikalla kuntotarkastusta tehtäessä. Usein juuri myyjä oli hankkinut kuntotarkastajan, joka ei ollutkaan tyydyttänyt kiinteistön ostajaa.
Riitatilanteisiin johtaneita ongelmia löytyi mitä erilaisimmista kohteista aina 50-luvulla rakennetuista kiinteistöistä 2020-luvulla rakennettuihin taloihin. Kuten esimerkkitapauksessakin, koski selvä enemmistö riitatilanteista kuitenkin 1980-luvulla rakennettuja kiinteistöjä. Tarkastellun aineiston tapauksista jopa 29 prosenttia koski 80-luvulla rakennettua kiinteistöä.
Selvästi yleisin riitatilanteeseen johtanut ongelma puolestaan koski kylpyhuoneessa ilmennyttä vesivahinkoa. Toinen yleinen riitatilanteeseen johtanut kaupan jälkeen ilmennyt vika oli katon vuotamisesta johtuva vesivahinko.