Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) pitää Sanna Marinin (sd.) hallitusta syyllisenä valtion menojen kasvuun, uutisoi Yle.
Purran mukaan valtion budjetin alijäämään on kaksi merkittävää syytä, joiden syy on Marinin hallituksessa. Ensinnäkin edellishallituksen ottamaa velkaa ei ole vielä maksettu, ja sen korkokulut nostavat nyt alijäämän määrää.
– Valtion lainan korkomenot ovat jopa nelinkertaistuneet hyvin lyhyessä ajassa. Ne selittävät alijäämästä ja uudesta velasta melkoisen osan, Purra kommentoi.
Nousseen korkotason vuoksi vuoksi vuoden 2027 tasossa valtionlainan korkojen osuus kokonaisalijäämästä on noin 38 prosenttia.
Toinen syy löytyy alijäämään löytyy Purran mukaan sote-uudistuksesta. Rahoitusmalli on aiheuttanut enemmän kustannuksia kuin mitä alun perin arvioitiin.
Purran mukaan valtiontalouden saattaminen kestävälle pohjalle vie kaksi vaalikautta, eli noin kahdeksan vuotta. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, mikäli seuraava hallitus päättääkin luopua menokurista.
– Suomen järjestelmä ei kestä, mikäli tulee vastareaktio ja seuraavaksi saadaan hallitus, joka ensimmäiseksi rikkoo omat kehyksensä ja sen jälkeen huoletta lisää valtion menoja, Purra harmittelee.
Nykyinen Petteri Orpon hallitus eroaa Purran mukaan Marinin hallituksesta siinä, että nykyhallitus etsii hallitusohjelman mukaisesti säästöjä ja muita ratkaisuja. Marinin hallitus taas toteutti kaikki hankkeet tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi valtionvelan ottamiseen suhtauduttiin edellisessä hallituksessa löperisti.
– Hallituksen piiristä käytettiin puheenvuoroja siitä, että valtion velka on ilmaista tai halpaa rahaa. […] Näinhän se ei ole ja nyt me maksamme niistä, Purra kertoo.
Jotta valtiontalouden tasapainottaminen onnistuisi, Purra kertoo myös nimittäneensä työnryhmän etsimään lisäsäästöjä. Työryhmän ehdotusten perusteella laaditaan vaihtoehtoja, joiden pohjalta voidaan tarvittaessa tehdä poliittisia päätöksiä.
Lisäsäästöjen tarvetta tarkastellaan hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025, mikäli suhdanne-ennusteiden negatiivinen kehitys jatkuu. Sopeutuskeinojen valikoimaa valtiovarainministeri ei halua rajata.
– Olen koko ajan korostanut sitä, että meillä pitää olla paletissa kaikki mahdollisuudet eli sekä rakenteellisia toimia, suoria säästöjä että myös verotuksellisia ratkaisuja, Purra linjaa.
