Presidentti Donald Trumpin hallinto lakkautti vuoden 2025 alkupuolella Yhdysvaltain rauhaninstituutin (USIP) – rauhanrakentamisen tutkimukseen keskittyneen organisaation, jonka henkilöstö koostui kokeneista tutkijoista ja entisistä diplomaateista. Joulukuussa instituutti avattiin yllättäen uudelleen, nyt Donald J. Trumpin rauhaninstituutiksi nimettynä.
Valkoisen talon tiedottaja Anna Kelly selitti instituutin olleen aiemmin hyödytön organisaatio, joka vain haaskasi valtion varoja kykenemättä edistämään rauhaa. Nyt sitä kuitenkin hänen mukaansa tarvitaan, ja sen on ”kaunista ja osuvaa” kantaa kahdeksan sotaa alle vuodessa väitetysti lopettaneen presidentti Trumpin nimeä.
Se, onko Trump tosiasiallisesti lopettanut kahdeksan sotaa, on Carnegie Institute -ajatushautomon tutkija Thomas de Waalin mukaan vahvasti kiistanalaista. Osa Valkoisen talon listaamista sopimuksista ei ensinnäkään ole varsinaisia rauhansopimuksia, ja ainakin Thaimaan ja Kambodžan välillä käydään jo nyt uusia taisteluita. Se, miksi Kosovo ja Serbia ovat ylipäätään listalla, on erityisen epäselvää. Israelin ja Hamasin osalta on vielä liian aikaista sanoa, pysyykö sopimus voimassa.
– Ukraina ei ole listalla ilmeisistä syistä. Harva Moskovan ja Washingtonin ulkopuolella pitää Yhdysvaltojen viimeisintä rauhansuunnitelmaa konfliktin perimmäisiin lähtökohtiin aidosti pureutuvana ponnistuksena, de Waal kirjoittaa tuoreessa analyysissaan.
Vaikka Trumpilla ei ehkä ole oikeita vastauksia, hän kuitenkin esittää de Waalin mielestä usein oikeita kysymyksiä.
– Eurooppalaiset eivät ole kysyneet itseltään kunnolla, kuinka pysäytämme verenvuodatuksen Ukrainassa. Trumpin rauhanagendan kunnianhimoisuuden äärellä eurooppalaisten tulisi kysyä itseltään, miksi heillä ei ole rohkeutta tarttua näihin suuriin kysymyksiin, de Waal huomauttaa.
Trumpin viimeaikaisesta neuvottelustrategiasta voi hänen mukaansa ehdottomasti oppia sen, että jos haluaa muuttaa nykytilannetta, on toimittava tiukasti ja oltava valmis rikkomaan rajoja.
– Konfliktien jatkumisesta vastuussa olevat vahvat miehet – he ovat yleensä vahvoja ja yleensä miehiä – muuttavat käyttäytymistään vasta haistaessaan pelon. Trump on valmis toimimaan juuri siten, hän sanoo.
– Kun keskeinen läpimurto on tehty, sopimuksen kääntäminen oikeaksi rauhaksi on eri asia. Tarvitaan edelleen kovaa työtä ja vanhanaikaista diplomatiaa, jotta sopimuksen yksityiskohdista päästään yhteisymmärrykseen. On tunnettu tieteellinen havainto, että noin puolet rauhansopimuksista kaatuu viiden vuoden kuluessa, koska niitä ei panna asianmukaisesti täytäntöön, hän toteaa.
– Euroopan on opittava uusia tapoja kyetäkseen toimimaan paremmin välittäjänä. Jo ennen sitä se voi olla tärkeä toimija, joka saa sovitettua palaset yhteen konfliktitilanteissa, joissa Trump on tehnyt diilin ja jatkanut eteenpäin.
