Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinoille kaavailemista uudistuksista pääosa on jossain muodossa voimassa muissa suurissa Pohjoismaassa.
Torstaina julkaistiin valtiotieteiden tohtori Ilkka Kärrylän raportti Pohjoismainen malli ja sen neljä poikkeusta. Raportissa vertaillaan työmarkkinasääntelyn olennaisimpia sektoreita suurimmissa Pohjoismaissa.
Raportin julkaisija on ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus (UTAK).
– Pääosa Orpon hallituksen kaavailemista muutoksista on jossain muodossa saatettu voimaan jossakin Pohjoismaassa, mutta missään muussa maassa ne eivät ole olleet kaikki samaan aikaan voimassa, Kärrylä toteaa tiedotteessa.
Raportissa muistutetaan, että kaikissa Pohjoismaissa on omat, historiallisesti erilaiset ja monilta osin uniikit työmarkkinainstituutionsa. Niitä on vuosikymmenien saatossa uudistettu erilaisin tavoin.
Hallitus on valinnut ohjelmaansa monia yksittäisissä Pohjoismaissa toteutettuja uudistuksia.
Esimerkiksi enintään vuoden määräaikaisuudet ilman erityistä perustetta sekä ensimmäisen sairauspäivän karenssi löytyvät Ruotsista. Poliittisten lakkojen tiukka rajaaminen löytyy puolestaan Tanskan oikeuskäytännöstä. Molemmissa maissa on myös Suomen nykytasoa heikompi henkilöperusteinen irtisanomissuoja.
Norjan oikeuskäytännöstä löytyvät tiukempi poliittisten lakkojen rajoittaminen ja tukityötaisteluiden suhteellisuusarviointi.
Norjassa paikallinen sopiminen pelkkään lainsäädäntöön nojaten on Suomea yleisempää, koska noin kolmannes palkansaajista ei ole työehtosopimusten piirissä. Suomessa vastaava osuus on noin 11 prosenttia.
Maiden erityispiirteitä
Ruotsissa palkanmuodostusta on joustavoitettu 1990-luvulta lähtien, mutta kollektiivinen irtisanomissuoja on edelleen vahvempi kuin muualla.
Norjan erikoisuutena on valtiollinen työttömyysvakuutus ja vertailun alhaisin palkansaajien järjestäytymisaste, mutta keskitettyjä palkkaratkaisuja tehdään edelleen ja palkkojen yleiskorotukset ovat laajalti käytössä.
Tanskassa työmarkkinoiden lainsäädäntö on muita Pohjoismaita vähäisempää, ja malli perustuu työehtosopimuksiin. Vahvaa irtisanomissuojaa ei ole koskaan säädetty lakiin, ja palkanmuodostus on varsin hajautettua, mutta Tanskassa on pidetty kiinni korkeasta ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasosta ja kattavista työttömien palveluista.
Suomen erityispiirteiksi raportissa mainitaan esimerkiksi vahva työehtosopimusten yleissitovuus, verrattain suuri yleiskorotusten osuus palkanmuodostuksessa, heikko henkilöstön osallistuminen yritysten hallintoon sekä joustava työaikasääntely ja lomautusjärjestelmä.
Uudistusten laajuus merkittävä
Joiltain osin Orpon hallituksen uudistukset menevät raportin mukaan pidemmälle kuin muissa Pohjoismaissa. Näin on esimerkiksi työttömyysturvan heikennysten sekä kollektiivisten irtisanomisten helpottamisen lakisääteisen rajaamisen suhteen.
Raportin mukaan hallitusohjelmaan sisältyvän työmarkkinaohjelman suurin ero muihin Pohjoismaihin verrattuna liittyy ohjelman poikkeukselliseen laajuuteen ja valmistelutapaan.
– Missään muussa Pohjoismaassa ei kerralla ole pantu toimeen näin laajasti työmarkkinoiden valtasuhteita muuttavaa ohjelmaa. Erityisen olennaista on se, että molemmat työmarkkinaosapuolet eivät ole olleet ohjelman valmistelussa mukana. Tämä on hallituksen työmarkkinaohjelman isoin irtiotto Pohjoismaisesta perinteestä, Kärrylä arvioi.
