Ranskan julkinen talous on valtavissa vaikeuksissa ja ratkaisuksi esitetään varallisuusveron palauttamista. Kuluvana vuonna Ranskan julkinen talous on tekemässä 160 miljardia euroa alijäämää, joka tarkoittaa yli 5 prosenttia maan BKT:sta.
Vertailun vuoksi Suomessa julkisen talouden alijäämä on valtionvarainministeriön mukaan tänä vuonna noin 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Ranskassa vasemmistolaiset ja yhä useammat keskustalaiset taloustieteilijät uskovat, että varallisuusvero on ratkaisu julkisen talouden ongelmiin. Esimerkiksi Pariisin kauppakorkeakoulun taloustieteilijä Gabriel Zucman on ehdottanut vähintään kahden prosentin vuosittaista veroa yli 100 miljoonan euron omaisuuksille, kirjoittaa The Economist.
Noin kymmenellä OECD-maalla oli varallisuusvero käytössä vuonna 1990. Ajan myötä maat toisensa jälkeen ovat lakkauttaneet sen: esimerkiksi Saksa vuonna 1997 ja Ruotsi vuonna 2007. Suomessa varallisuusvero oli käytössä vuoteen 2005. Ranska seurasi perässä vuonna 2018.
Vain kolmella rikkaalla maalla – Norjalla, Espanjalla ja Sveitsillä – on edelleen nettovarallisuuteen kohdistuva vero.
Economist muistuttaa, että poliitikot hylkäsivät varallisuusveron, koske se osoittautui toimimattomiksi. Ajatushautomo Institute for Fiscal Studiesin veropolitiikkaa käsittelevässä selvityksessä vuodelta 2011 todetaan, että varallisuusveroilla ”kerätään vain vähän tuloja ja se voi toimia epäoikeudenmukaisesti ja tehottomasti”. Varallisuusveroon tunnistettiin liittyvän lukuisia ongelmia. Niiden määrittäminen on vaikeaa, ja uusien verojen seurauksena rikkaiden on osoitettu muuttavan ulkomaille.
Taloudellisen kehityksen järjestön OECD:n laajamittainen katsaus on toisaalta löytänyt ”rajoitettuja perusteluja” nettovarallisuusveroille pääomatulojen ja perintöjen verojen lisäksi.
Useissa maissa on kuitenkin käytössä progressiivinen verojärjestelmä, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa efektiiviset verokannat nousevat siten, että alimmalla tuloviidenneksellä se on kaksi prosenttia ja ylimmällä 0,01 prosentilla 45 prosenttia.
Economist muistuttaa, että varallisuusveroja puolustavat argumentit ontuvat yleensä kestävyyden, hyödyllisyyden ja naiiviuden näkökulmista.
Ihmisten näkemykset verotuksesta vaihtelevat: Economist viittaa Yhdysvaltoihin, jossa kansalaiset sanovat yleensä haluavansa progressiivisia veroja, mutta kysyttäessä tietyistä maksuista he myös vastustavat progressiivisia veroja eniten.
Toiseksi, vaikka varallisuusvero pysyisi suosittuna käyttöönoton jälkeen, saavuttaisiko se sille asetetut tavoitteet? Vero ei välttämättä keräisi tarpeeksi rahaa kattamaan tarvittavia leikkauksia muista kohteista.
Kolmanneksi tekijäksi nimetään naiivius: varallisuusveron nostamisen riskejä aliarvioidaan. Monet varallisuusveron kannattajat näkevät lähes kahden prosentin veron vasta alkuna. Avustaessaan demokraattien Bernie Sandersin presidentinvaalikampanjaa vuosina 2019–2020 taloustieteilijä Gabriel Zucman kannatti jopa 8 prosentin veroa Yhdysvaltain suurimmille omaisuuksille.
Esimerkiksi tunnettu ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on jyrkentänyt kantojaan omaisuuden verottamiseen: Piketty nosti vastikään esiin mahdollisuuden, että rikkaat ihmiset, jotka yrittävät lähteä Ranskasta välttääkseen veron, pidätettäisiin lentokentällä.
Economist muistuttaa, että Ranskalla on työkalupakissaan muitakin vaihtoehtoja julkisen talouden suunnan kääntämiseen. Vaihtoehdoiksi nostetaan muun muassa arvonlisäverojen nostaminen, kiinteistöverotus sekä hiilivero.
