Ranskan presidentinvaaleista ennakoidaan tiukkaa kisaa

Istuvan presidentin ja kärkihaastajan välinen ero gallupeissa on huvennut olemattomiin.
Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin kampanjajulisteita Pariisissa. LEHTIKUVA / AFP Joel Saget
Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin kampanjajulisteita Pariisissa. LEHTIKUVA / AFP Joel Saget

Ranskan presidentinvaaleista on muodostumassa tasainen jännitysnäytelmä. Ero kannatuskyselyissä kahden toiselle kierrokselle etenevän kärkiehdokkaan välillä on hyvin pieni.

Economistin mukaan kaksi kärkiehdokasta ovat lähes varmasti istuva presidentti Emmanuel Macron ja Kansallisen liittouman Marine Le Pen.

Vaikka Macronin kansansuosio on tippunut vain 40 prosentin tienoille, on hän silti ennakkosuosikki. Le Pen on kuitenkin kuronut istuvan presidentin kaulaa kiinni isoin harppauksin. Viimeisimpien mielipidekyselyjen keskiarvon mukaan Emmanuel Macron johtaa Marine Le Peniä ensimmäisen kierroksen kannatusmittauksissa enää vain noin kolmen prosenttiyksikön verran.

Keskustaliberaalin Macronin ja kansalliskonservatiivisen Le Penin vaalitaistoa on pidetty puntarina eurooppalaisen populismin kestävyydestä. Le Penin puolueen vaalirahakytköksiä Vladimir Putiniin on arvosteltu, mutta myös Macronin tiivis yhteydenpito Venäjän presidenttiin Ukrainan sodan syttymisen jälkeenkin on herättynyt ihmetystä. Viimeaikainen elinkustannusten kova nousu on vauhdittanut Le Penin kampanjaa.

Presidentti Emmanuel Macron on 44-vuotias entinen investointipankkiiri ja sosialistihallituksen talousministeri. Hänen reformistinen linjansa on jäänyt koronapandemian jalkoihin samalla kun laajat protestit ovat osin syöneet uskottavuutta.

53-vuotias Marine Le Pen on pyrkinyt maltillistamaan hänen puolueensa radikaalia mainetta viimeiset 11 vuotta. Tiukka suhtautuminen EU:hun ja maahanmuuttoon on Kansallisen liittouman ydinaluetta.

Economistin analytiikan mukaan Macronin mahdollisuudet voittoon toisella kierroksella ovat korkeat, jopa 77 prosenttia. Taustalla on muiden ehdokkaiden äänestäjien oletettu ryhmittyminen istuvan presidentin tueksi.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 10. huhtikuuta. Toinen kierros kahden parhaiten pärjänneen ehdokkaan välillä käydään kahden viikon kuluttua 24. huhtikuuta.

Kun hallitus leikkaa tai velkaantuu, kansalaisten arvio päätöksistä ei synny taulukoiden äärellä.
Peter Östmanin mukaan hallitus ryhtyi konkreettisiin toimiin maaseudun elinvoiman parantamiseksi.
Kokoomusedustaja näkee kotitalousvähennyksen osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta.
Mainos