Ranskalainen sunnuntailehti Le Journal de Dimanche (LEJDD) on teettänyt tyytyväisyyttä poliittisiin johtajiin mittavan kannatuslukemamittauksen. Sen perusteella vuodesta 2017 presidenttinä toiminut Emmanuel Macron ja viime joulukuussa pääministeriksi nimitetty François Bayrou ovat vuonna 1958 alkaneen viidennen tasavallan epäsuosituin poliittinen johtokaksikko.
Macronin kannatus on vain 19 prosenttia, mikä on ensimmäinen kerta hänen presidenttikaudellaan, kun kannatus on pudonnut alle 20 prosentin. Kuten LEJDD huomauttaa, ei edes Ranskaa koetelleen keltaisten liivien kansanliikkeen aikana Macronin kannatus pudonnut alle 20 prosentin, vaan oli 23 prosenttia.
Viidennen tasavallan ajan epäsuosituimman presidentin ”ennätys” on hallussaan virassa vuosina 2012–2017 toimineella François Hollandella, jonka kannatus vuonna 2016 oli 13 prosenttia. Hollanden pääminister Manuel Vallsin kannatus oli samanaikaisesti 51 prosenttia.
Bayroun kannatus on vain prosenttiyksikön verran vähemmän kuin Macronilla eli 18 prosenttia. Bayroy on Ranskan viidennen tasavallan epäsuosituin pääministeri. Kuten LEJDD ja lehteä siteeraava Le Figaro kirjoittavat, tarkoittaa tämä, että kyseessä on heikoin kannatus toimeenpanovallalle eli presidentti-pääministeri-parille, koska Hollande-Vallsin kannatuksen keskiarvo oli sentään 38 prosenttiyksikköä.
Macronin on menettänyt kannatustaan jopa äänestäjäkuntansa joukossa. Vuonna 2022 Macronia toiselle kaudelle äänestäneistä vain 49 prosenttia on nyt tyytyväinen presidenttinsä toimintaan. Kannatus on supistunut 12 prosentilla edeliseen mittaukseen verrattuna. Lisäksi Macronin kannatus on supistunut virkamieskunnan (8 prosenttiyksikköä) ja yritysjohtajien (18 prosenttiyksikköä) parissa.
Ranskaa koettelee taloudellinen stagnaatio ja poliittiset kriisit. Lisäksi on sisäisen turvallisuuden ongelmia. Tuoreimpana Limogesissa, jonka jengisotaa kaupungin pormestari kuvaili ”urbaaniksi sissisodaksi”.
Vuoden 2025 ensineljänneksellä maan bruttokansantuote kasvoi vain 0,1 prosenttia ja koko vuonna sen edustetaan nousevan 0,6 prosenttiin. Kulutus on vähentynyt, inflaatio on vaivannut pitkään, kauppatase negatiivinen, investoinnit puuttuvaat ja samaan aikaan hallitus yrittää leikata julkisia menoja 40 miljardilla eurolla. Julkisen velan määrä on nyt huipussaan, 3,3 biljoonaa euroa, eli 110 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kesällä 2024 Macron hajotti parlamentin ja määräsi vaalit. Tuloksena oli hallituksen kannalta entistä pahempi pattitilanne, kun voittajina olivat äärivasemmisto ja äärioikeisto hallitusta tukevien keskivoimien heikentyessä. Tuloksena oli Michel Barnierin vähemmistöhallitus, joka kaatui varsin pian luottamusäänestyksessä.
