– Vuoden takaiset lukemat pysyvät kaukana, eikä tuoreissa tilastoissa ainakaan vielä ole havaittavissa merkkejä helpotuksesta alan ahdinkoon, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin syys-marraskuussa rakennuslupia yhteensä 4 319 asunnolle, joka oli 51 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Marraskuun aikana lupia myönnettiin 1 216 kappaletta eli 717 kappaletta vähemmän kuin lokakuussa ja 1 483 kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Rakennushankkeiden aloituksia oli marraskuussa 2 166 kappaletta, mikä on 169 kappaletta vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2022. Syys-marraskuun aikana 54 prosenttia myönnetyistä asuntoluvista kohdistui Uudellemaalle.
– Rakennusalan käänne voi kestää odotettua pidempään, mutta kuopasta saattaa tulla loivempi kuin pahimmillaan on pelätty, Ohlsbom arvelee.
Hänen mukaansa rakennusala on kärsinyt korkojen nopeasta noususta, korkeista rakennuskustannuksista sekä asuntojen kysynnän heikkoudesta.
– Jos markkinatilanne odotusten mukaisesti paranee merkittävästi vuoteen 2025 mennessä, viime vuoden erittäin alhaiset lupamäärät ja asuntoaloitukset tulevat näkymään nopeasti kohoavina hintoina halutuilla alueilla, Ohlsbom ennakoi.
Rakennusalalla oli viime vuonna laitettu marraskuun loppuun mennessä vireille yhteensä noin 720 konkurssia. Ohlsbom arvioi, että Tänä vuonna konkurssiuhka pysyy merkittävänä rakentamisen lisäksi myös esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kuljetuksen ja varastoinnin aloilla.
– Hallitus ja kunnat voivat jouduttaa rakennusalan käännettä toimilla sääntelyn purkamisessa, markkinaehtoisilla tonttikaupoilla ja käynnistämällä suunniteltuja infrahankkeita viipymättä, Ohlsbom ehdottaa.
Hypon ekonomisti Juho Keskisen mukaan kodinostajien katseet ovat kääntyneet vahvasti vanhoihin osakeasuntoihin, joiden kauppa puolestaan piristyi kohisten joulukuussa.
Hänen mielestään Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan tammikuinen aloite tonttivarausten ehtojen tarkistamiseksi sisältää hyvän tavoitteen tonttien saamiseksi nopeammin ja joustavammin hyötykäyttöön, mutta korkotasoa ja asuntojen kysyntää ei kykene etevinkään paikallispoliitikko kääntämään.
– Asuntorakentaminen käynnistyykin vasta jälkijunassa, kunhan nykyiset myyntivarastot purkautuvat ajan kanssa ja asuntomarkkinoilla on muutoin jo isompi vaihde silmässä, Keskinnen toteaa.
– Helsingin kaupungin tavoitteen mukaisen 8 000 uuden asunnon sijaan viime vuoden aloituksissa jäädään arviolta noin 5 000 asunnon tasolle, mutta tänä vuonna saatamme jäädä tavoitteesta kenties vieläkin selvemmällä marginaalilla. Tällä on vaikutuksensa ensin työmarkkinoille, mutta asuntotarjonnan supistuessa myöhemmin vaikutukset ulottuvat myös asuntojen hintakehitykseen ja siten kaupungin vetovoimaan, Keskinen arvioi.
Asuinrakentamisen uudistuotannon määrä syys-marraskuussa -34 % y/y. Suunnan vaihtumista nousuun joudutaan vielä odottamaan. pic.twitter.com/WNCqp35wSr
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) January 23, 2024