Järjestöjen mielestä työryhmän loppuraportin ehdotukset veisivät toteutuessaan pohjan talousrikollisuuden torjuntatoimien uskottavuudelta.
– Huonoin muutos on poistaa tilaajilta velvollisuus valvoa sopimussuhteen aikana ulkomaisen työvoiman todistuksia sosiaaliturvasta. Lisäksi työryhmä sallisi sopimuksen tekemisen sellaisen urakoitsijan kanssa, jolla on verovelkaa ilman maksusuunnitelmaa, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä.
Rakennusteollisuuden työnantajapuolen näkemyksiin yhtyvät myös ammattijärjestöt Rakennusliitto ja Ammattiliitto Pro sekä muun muassa rakennuttajia edustava RAKLI. Myös tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa vastaava Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on jättänyt työryhmän esityksestä eriävän mielipiteen.
Järjestöjen mukaan työryhmän ehdotukset ovat vastakkaisia sille, mitä valvovat viranomaiset ja työryhmän kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet. Rakennusala on vaatinut lisää resursseja viranomaisille talousrikollisuuden torjuntaan ja edistänyt osaltaan harmaata taloutta estäviä lakimuutoksia.
– Työryhmän tarkoitus keventää yrityksille tulevia velvoitteita on ollut sinänsä hyvä, mutta näin vesitettäisiin talousrikollisuuden torjunnassa rakennusalalla otetut edistysaskeleet, Tapio Kari toteaa.
Neljänneksen kilpailuetu harmaan talouden yrittäjälle
Lakia esitetään muutettavaksi siten, että tilaajalla ei olisi urakan aloittamisen jälkeen velvollisuutta valvoa lähetettyjen työntekijöiden todistuksia kuulumisesta lähtömaan sosiaaliturvaan. Vastuu todistusten hankkimisesta jäisi tällöin yksinomaan ulkomaisen työnantajan vastuulle.
Tapio Karin mukaan käytännössä ulkomainen yritys näyttäisi työntekijöiden todistukset ennen töiden aloitusta työn tilaajalle.
– Kahden päivän kuluttua yritys voisi vaihtaa kaikki työntekijät, eikä tilaajan tarvitsisi enää välittää, onko todistuksia vai ei, hän kuvaa.
Tapio Karin mukaan käyttämällä vakuuttamattomia työntekijöitä harmaan talouden yrittäjä säästäisi neljänneksen henkilöstökuluista. Näin ulkomailta työvoimaa lähettävä yritys saisi kilpailuedun, joka johtaisi lakeja noudattavien suomalaisyritysten kohdalla väistämättä siihen, ettei tarjouskilpailuissa voi pärjätä.
Verovelka ei olisi sopimuksenteon este
Työryhmä esittää niin ikään, että tilaajayritys voisi oman harkintansa mukaan tehdä sopimuksen myös sellaisen alihankintayrityksen kanssa, jolla on verovelkaa mutta ei maksusuunnitelmaa sen hoitamiseksi. Nykykäytännön mukaan alihankintayrityksen on pitänyt tehdä maksusuunnitelma veroveloista Verohallinnon kanssa ennen kuin sopimusta voidaan tehdä.
SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi (vas.). pitää maksusuunnitelmaedellytyksen poistamista vähintäänkin erikoisena.
– Verohallinto tekee yrityksen kanssa maksusuunnitelman usein jo yhden puhelun perusteella, jos verovelan synnylle on uskottavat perustelut ja viimeistään viikossa, mikäli yritys ei ole tietoisesti laiminlyönyt velvoitteitaan. Asian hoitamisen vaatima aika tai vaiva ei pitäisi olla ylivoimainen. Ei kai epäkelpoja yrityksiä pidä hyysätä, sanoo Matti Harjuniemi.
Lue myös: Tilaajavastuusta halutaan laajempi ja laiminlyönneistä kovemmat seuraukset