Datakeskukset ja energiainvestoinnit kääntävät rakentamista kasvuun Suomessa. Rakennusteollisuus RT ennakoi alan kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia ja ensi vuonna neljä prosenttia, mutta kasvu jakautuu voimakkaasti: infra- ja toimitilarakentaminen vahvistuvat, kun asuntorakentaminen pysyy historiallisen matalalla tasolla.
Rakentamisen kasvun lähde on samalla muuttunut. Aiemmin alaa kannattelivat kaupungistumisen ja kotitalouksien luoma asunto- ja liikerakentamisen kysyntä. Nyt kasvua tuovat investoinnit energiainfraan, datakeskuksiin ja huoltovarmuuteen.
– Mittakaavaa on vielä vaikea hahmottaa, mutta kyse on ainutlaatuisesta investointiaallosta, jossa myös rakentamisen osuus on merkittävä. Perinteisen rakentamisen kysynnän päälle on syntymässä uusi kasvun kerros, RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo tiedotteessa.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana tunnistettua investointipotentiaalia on RT:n mukaan yli 320 miljardia euroa. Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu, mutta vaikutus rakentamiseen voi silti olla huomattava.
Datakeskusinvestoinneista rakentamisen osuus on arviolta keskimäärin neljännes, kun mukaan lasketaan maanrakentaminen, talonrakentaminen ja talotekniikka. Hankkeiden kysyntä ulottuu myös kasvukeskusten ulkopuolelle.
RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin mukaan kansainvälinen kilpailu investoinneista on kovaa.
– Nyt on pidettävä huoli, että laadukkaat investoinnit saadaan Suomeen. On varottava ylisääntelyä, vaikka hankkeiden kestävälle toteutukselle on tärkeää asettaa ehtoja. Ennakoitavuus on tässä keskeistä, Randell sanoo.
Hänen mukaansa Suomen asemaan vaikuttavat sähköverkot, kaavoituksen ja lupaprosessien nopeus, osaavan työvoiman saatavuus sekä vastuulliset toimintatavat.
Asuntotuotanto ei vielä käänny kasvuun
Datakeskusten ansiosta toimitilarakentamisen luvat kääntyivät viime vuoden lopulla voimakkaaseen kasvuun, mikä alkaa vähitellen näkyä myös rakentamisen volyymissä.
Infrarakentamisen kasvu jatkuu RT:n mukaan vahvana, kun datakeskusten pohja- ja aluetyöt sekä aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen kiihtyvät. Perusväylänpito sen sijaan vähenee ensi vuonna olennaisesti, mikä kasvattaa tiestön korjausvelkaa.
Asuntotuotanto laskee tänä vuonna edelleen eikä käänny kasvuun vielä ensi vuonnakaan. Sijoittajakysyntä on vähäistä ja julkisesti tuettu tuotanto supistuu voimakkaasti. Vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon maltillinen kasvu ei riitä korvaamaan muiden aloitusten vähenemistä.
Vihmon mukaan edellytyksiä asuntorakentamisen elpymiselle alkaa kuitenkin syntyä. Väestönkasvu on pysynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla kohtuullisen ripeänä samalla, kun tarjolla olevien omistus- ja vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt.
Korjausrakentaminen kasvaa, mutta rahoituksen saatavuus jarruttaa kehitystä. Korjausrakentamisen arvo oli 14,9 miljardia euroa vuonna 2025, ja sen osuus rakentamisen arvosta on nyt uudisrakentamista suurempi.
Rakentamisen työllisyys on edelleen heikko, mutta RT:n mukaan käänne alkaa näkyä myös työmarkkinoilla. Kysynnän kasvaessa joihinkin tehtäviin voi syntyä pulaa osaajista.