Suomen talouskasvu on jäämässä tänä vuonna aiemmin ennakoitua heikommaksi tullipäätösten aiheuttaman kauppasodan sekä maailmanlaajuisen epävarmuuden takia, arvioi valtiovarainministeriön (VM) korkein virkamies, valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen Verkkouutisten haastattelussa.
– Olettaisin, että puhutaan ainakin muutamista desimaaleista, Majanen täsmentää.
Vielä joulukuussa VM ennusti Suomen talouden kasvavan kuluvana vuonna 1,6 prosenttia.
Kauppasota riski julkiselle taloudelle
Presidentti Donald Trump ilmoitti viime viikolla merkittävistä tuontitulleista. EU-maat, Suomi niiden mukana, on saamassa 20 prosentin korotetun tullin, joka tulee voimaan keskiviikkona 9. huhtikuuta. Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa, jonka vuoksi tulleilla on merkittävä vaikutus Suomen taloudelle ja viennille.
– On esitetty arvioita, että pelkästään USA:n tullien osalta puhutaan 0,2-0,4 prosenttiyksikön heikennyksestä Suomen bkt:n kasvuun. Mikäli EU päättää asettaa vastatulleja, se periaatteessa tuplaa vaikutuksen. Jos siihen lasketaan päälle vielä epävarmuus, niin silloin päästään jopa johonkin 1,5 prosenttiin. Tämä söisi tämän vuoden oletetun kasvun melkein kokonaan, Majanen pohtii.
– Olen vielä luottavainen, että EU ja USA pystyvät sopimaan ja sitä kautta pienentämään haittavaikutuksia. Riskit ovat kuitenkin suuret ja todennäköisesti negatiivisia riskejä hieman toteutuu. Jos kauppasota onnistuttaisiin pitämään lyhytaikaisena, niin se ei tätä suurta kuvaa vielä ihan hirveästi muuta, valtiosihteeri jatkaa.
Kasvuarvion heikentyminen johtaa Majasen mukaan väistämättä siihen, että kansantalouden muutkin olennaiset luvut muuttuvat sen seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan vuoden veropotti jää odotettua heikommaksi ja työllisyys ei kehity odotettua vauhtia.
– Valitettavasti näin on, että verokertymät todennäköisesti vähenevät ja työllisyys heikkenee tämän seurauksena. Tullit ja niiden vaikutus on merkittävin tekijä. Riski julkisen talouden heikkenemiseen on aivan ilmeinen.
Kaksijakoinen tilanne
Talouden iso kuva on Majasen mukaan kaksijakoinen. Hän muistuttaa, että positiivisena tekijänä talouskehityksen taustalla on puolustusteollisuuden tilauskirjojen täyttyminen sekä joidenkin puhtaan siirtymän investointien toteutuminen. Lisäksi yritysten luottamus on vähitellen elpynyt Euroopassa, ja Saksa on päättänyt satojen miljardien infrainvestointipaketista.
Rahaministeriön arvio taloudesta on tärkeä, koska hallituksen talouspolitiikka perustuu pitkälti VM:n arvioon. Ministeriön tuorein talousennuste julkaistaan kevään aikana; poliitikot saavat siitä käyttöönsä alustavan version jo huhtikuun lopussa pidettävään puoliväliriiheen.
Kasvutoimia odotetaan
Hallituksen pääsiäisen jälkeen pidettävästä puoliväliriihestä odotetaan merkittäviä kasvutoimia orastavan talouskasvun vauhdittamiseksi.
– Tärkeää on, että Suomi pitää kiinni uskottavuudestaan huolehtia velanhoitokyvystään. Velkaantumista täytyy edelleen hillitä ja velkasuhteen kasvu pitää saada pysähtymään. Kaivattuihin isoihin kasvutoimiin täytyisi luoda liikkumavaraa säästöillä ja kenties jossain määrin veronkorotuksilla. Olisi hyvä yrittää tehdä jotain sellaista, joka muuttaa talouden ilmapiiriä ja lisää luottamusta siihen, että Suomeen kannattaa investoida, täällä kannattaa tehdä töitä ja yrittää, Majanen kuvailee riihen lähtöasetelmia.
Kolme veroporkkanaa
Valtiosihteeri nostaa keskusteluun kolme veroporkkaa hallituksen harkittavaksi.
– Yksi merkittävimpiä kasvutoimia olisi tutkimuskirjallisuudenkin perusteella Suomen erittäin kireän ylimpien marginaaliveroasteiden alentaminen. Se on myös toimi, joka pidemmällä aikavälillä todennäköisesti maksaisi itsensä kokonaan takaisin. Tästä seuraisi tuottavuuden kasvua: ihmiset hakeutuisivat korkeamman osaamisen töihin, ja se kannustaisi kehittämään osaamista. Tällä toimella olisi talouttamme voimakkaasti muuttava vaikutus. Se olisi ehdottomasti suositeltava toimenpide, Majanen ehdottaa.
– Täytyy muistaa, että hallitus on keventänyt tällä vaalikaudella aika paljon pieni- ja keskituloisten verotusta. Jos nyt kevennettäisiin ylimpiä marginaaliveroasteita, se ei minusta ole mitenkään epäsuhdassa sen kanssa, mitä on jo tehty, hän muistuttaa.
Toinen veroporkkana on yhteisöveron alentaminen.
– Yhteisöverotasomme (20 prosenttia) on sinänsä jo aika kilpailukykyinen. Se on hieman Euroopan maiden keskiarvon alapuolella. Jos siihen tehtäisiin nyt merkittävä alennus, niin uskon, että sitä kautta kotimainen teollisuus ja yritykset lähtisivät investoimaan, jonka seurauksena tänne saataisiin myös uutta investoivaa teollista pääomaa ja sitä kautta talouskasvua. Tämä toimi ei todennäköisesti rahoita itseään, mutta se on oikeasti kasvutoimi, Majanen perustelee.
Kolmantena on ollut esillä perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla. Suomen ongelma on se, että maassa on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna liian vähän yksityistä pääomaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi siitä vastikään selvityksen, jossa perintöveron korvaaminen tyrmättiin. Majanen kummeksuu hieman raportin johtopäätöksiä.
– Sitä (perintöveron poistamista) on ainakin yleisesti perusteltu sillä, että se mahdollistaa pääomien kertymisen Suomessa ja toisaalta sen, ettei niitä siirry muihin maihin. Mahdollisesti pääomia voisi jopa palata takaisin Suomeen. VATTin selvityksessä ei pystytty tunnistamaan, että näillä ilmiöillä olisi niin merkittävää vaikutusta. Verouudistus se toki olisi, Majanen arvioi ja huomauttaa asian olevan tietenkin viime kädessä poliittinen valinta.
Lisää leikkauksia?
Hallitus on tekemässä kuluvan vaalikauden aikana sopeutustoimia yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä. Tarvitaanko kehysriihessä lisää leikkauksia?
– Kehysriihessä täytyy huolehtia siitä, että kehystaso pysyy. Siihen liittyen tämä hallituksen sote-säästötoimi oli yksi osa sitä. Saattaa olla, että siellä on joitakin muitakin kohtia, joissa yhdeksän miljardin euron kokonaisuuden kasassa pitämiseksi täytyy tehdä korvaavia säästöjä, kansliapäällikkö arvioi.
Majanen ei täsmennä, mistä kohteista korvaavia säästöjä pitäisi hakea mutta arvioi niiden olevan ”joitakin satoja miljoonia euroja”. Toteutumattomat säästöt liittyvät etenkin muuttuneeseen suhdannetilanteeseen. Korvaavat säästöt täytyy valtiosihteerin mukaan etsiä liikkumavaran takia kehysriihessä.
Hallitus päätti jo maaliskuun lopussa 166 miljoonan euron säästöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Onko lisäsäästöjä vielä edessä vaalikauden aikana?
– Uusien säästöjen tekeminen on mahdollista, jos halutaan tehdä kasvutoimia, jotka heikentävät lyhyellä aikavälillä julkista taloutta. Täytyy muistaa, että 9 miljardia on jo niin iso kokonaisuus, että yhdellä vaalikaudella se on historiallinen saavutus, Majanen toteaa.
Hyvinvointialueille arviointimenettely?
Valtiovarainministeriön vastuulla on myös hyvinvointialueiden rahoituksen ja talouden sääntely. 21 hyvinvointialueen talous on kokonaisuutena nousemassa kuluvana vuonna ylijäämäiseksi. Alueiden on saatava kahden vuoden aikana kertyneet alijäämät katettua vuoden 2026 loppuun mennessä. Tässä vaiheessa on selvää, että osa alueista ei tähän kykene.
Jos jokin hyvinvointialue ei selviä tehtävistään, voidaan lain kriteereiden täyttyessä käynnistää arviointimenettely. Siinä valtio käytännössä ottaa ohjat alueella ja menettelyssä tehdään ehdotus alueen talouden tervehdyttämiseksi. Menettely voi viime kädessä johtaa hyvinvointialueen lakkauttamiseen ja yhdistämiseen toiseen alueeseen. Majasen mukaan arviointimenettely voi nousta esiin jo kevään aikana.
– Meillä on muutama hyvinvointialue, jotka eivät saa alijäämää katettua määräaikaan mennessä. Näiden kohdalla täytyy miettiä, mitkä ovat keinot saada alueiden talous käännettyä. Ei voida poissulkea arviointimenettelyä jo tänä keväänä. En halua uhkailla asialla, mutta se on fakta, että meidän on pakko puuttua asioihin joko ennakoivan ohjauksen tai jopa arviointimenettelyn avulla, Majanen toteaa.
Puolustusmenojen rahoituskeinot
Hallitus ilmoitti huhtikuun alussa merkittävistä lisäpanostuksista puolustusmenoihin. Niitä on tarkoitus nostaa 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Majanen vahvistaa, että mittaluokka menojen lisäykselle on noin kolme miljardia euroa.
– Rahoitus täytyy ratkaista viime kädessä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Rahoituskeinoina ovat säästöt muualta, veronkorotukset ja talouskasvu. Voi olla, että velkaakin joudutaan ottamaan ainakin lyhyellä aikavälillä, Majanen arvioi rahoitusvaihtoehtoja.
Kurinalaista finanssipolitiikkaa
Valtiosihteeri peräänkuuluttaa, että julkisen talouden vakauttamista täytyy jatkaa pitkäjänteisesti.
– Julkinen talous ui tällä hetkellä niin syvällä, että tarvitaan voimakkaita toimia ja useamman vaalikauden sitoutuminen. Velkasuhteen kasvu täytyy saada pysähtymään ja sen jälkeen laskevalle uralle. Se edellyttää, että useammalla vaalikaudella tehdään hyvin kurinalaista finanssipolitiikkaa.
– Jos siitä annetaan periksi, alijäämät lähtevät kasvamaan ja velkasuhde lähtee nousuun. Silloin tarvittaisiin entistä voimakkaampia säästöjä sen pysäyttämiseen. Nyt pitää onnistua monessa asiassa yhtä aikaa, Majanen muistuttaa tilanteen vakavuudesta.
Valtion nousevat velanhoitomenot tulevat kasvattamaan julkisen talouden alijäämää vuosikymmenen lopussa ja ensi vuosikymmenen alussa.
– Ei ole näköpiirissä, että palattaisiin nollakorkojen aikaan, vaan velalla on jatkossakin hinta. Velan euromäärä kasvaa koko ajan. Valtion tapauksessa korkotaso kasvaa vielä jonkin aikaa, koska meillä on edelleen nollakorkojen aikaan otettuja lainoja ja niitä uusitaan korkeammalle korolle, Majanen muistuttaa.
Mitä tapahtuu jos 2027 eduskuntavaalien jälkeen saadaan sellainen hallitus, joka ei sopeuta?
– Velkasuhde lähtisi todennäköisesti kasvuun, ja se vaikeuttaisi julkisen talouden vakauttamista sitten, kun siihen taas ryhdytään.
Majasen mukaan laivan kääntäminen olisi siinä tilanteessa entistä vaikeampaa. Hän muistuttaa, että tulevien hallitustenkin täytyy julkisen talouden vakauttamisessa ottaa huomioon EU:n finanssipoliittiset säännöt.
Velkasuhde nousee
Suomen julkisen talouden velkasuhde on kohoamassa tänä vuonna 85 prosenttiin.
– Kysymys kuuluu, miten markkinat suhtautuvat meihin, kun velanhoitokustannukset uhkaavat kasvaa. Suomen kanssa saman luottoluokituksen mailla velkasuhde on tyypillisesti noin 50 prosenttia suhteessa bkt:hen. Riski luottoluokituksen laskuun on merkittävä, Majanen muistuttaa.
Tähän asti luottoluokitusta on kannatellut luottamus siihen, että päättäjät pystyvät tekemään päätöksiä, joilla julkista taloutta vakautetaan.
– Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka ei häviä mihinkään. Epävarmuudet maailmantaloudessa eivät myöskään ihan heti häviä mihinkään. Olemme pieni talous. Markkinoiden silmissä luottamuksemme menetetään paljon nopeammin kuin monen muun maan. Jos luottamus horjuu, luottoluokituksemme voi laskea ja velanhoitomenot kasvavat. Koronan jälkeen nähtiin, kuinka herkästi julkinen talous lähtee todella jyrkän velkaantumisen tielle. Liikkumavaraa ei enää ole.