Joissakin EU-maissa on tulkittu, että Suomi olisi nyt valmis edistämään yhteisvelkaa puolustuksen rahoittamiseksi, mutta valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) hillitsee intoa Helsingin Sanomissa.
– Suhtaudumme edelleen kriittisesti moniin näihin rahoitusvaihtoehtoihin. Se, että suhtautuu avoimesti, tarkoittaa, että on valmis harkitsemaan. Ei se ole mikään avoin sekki, hän sanoo.
Hallituksen EU-ministerivaltiokunta, johon myös Purra kuuluu, linjasi tammikuun lopussa, että Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi.
Purran mukaan kirjaus ei tarkoita, että Suomi edistää yhteisvelkaa.
– Ei ole järkevää aloittaa keskustelua yhteisvelasta, vaan sen pohtimisesta, mitä tarvitaan.
Hän nostaa konkreettisiksi kysymyksiksi esimerkiksi sen, millaisia yhteishankintoja Euroopan maat voisivat tehdä ja miten eurooppalaista puolustusteollisuutta tuetaan.
– Vasta sen jälkeen, kun kykenemme sopimaan näistä konkreettisista asioista, joista jäsenmailla on valtavasti erilaisia intressejä, on syytä keskustella siitä, miten tämä rahoitetaan, Purra sanoo HS:lle.
Mikäli puolustusta päätettäisiin rahoittaa yhteisvelalla, Suomen hallituksen ehto on, että rahoitus on suunnattava sinne, missä Eurooppaa puolustetaan.
– Suomeksi se tarkoittaa, että Suomen on saatava enemmän kuin me maksamme. Tämä on perusteltu lähtökohta, koska olemme etulinjan maa, Purra sanoo.
Purralla on toinenkin ehto eli se, että ne maat, jotka eivät täytä sotilasliitto Naton puolustusmenotavoitetta, eivät voi rahoittaa satsauksia puolustukseen EU:n yhteisestä pussista.
